Ajoneuvot ovat vihamielisiä ympäristöjä elektroniikalle. Niiltä vaaditaan erehtymätöntä toimintaa kaikissa oloissa. Turvallisuutta ja luotettavuutta voidaan parantaa staattisella analyysillä, jolla pyritään saamaan kuriin säteilyn aiheuttamia virhetoimintoja.
Mentor Graphicsin artikkelissa kuvataan automatisoitu, systemaattinen lähestymistapa potentiaalisten SEU-vikojen (single event upset) tunnistamiseen rakenteellisen ja staattisen analyysin avulla.
ISO 26262 on uusin turvallisuusstandardi, joka ohjaa autojärjestelmään asennettavan elektroniikan edellyttämiä turvallisuustoimia ja työtuotteita. Se edellyttää, että malli on suojattu sellaisten säteilypohjaisten tapahtumien vaikutuksilta, jotka voivat rikkoa turvallisuustavoitetta.
Autoteollisuudessa säteilypohjaiset tapahtumat kuuluvat satunnaisiin laitevikoihin, joita ei voida ennakoida ajoneuvon koko käyttöiän ajan.
Artikkeli löytyy uudesta ETNdigi-lehdestä (s. 32 alkaen).
Oletko koskaan miettinyt miten kokonaiskustannukset eroavat käyttäessäsi kideresonaattoria tai MEMS-oskillaattoria? Tämä kysymys ei ehkä tule ensimmäisenä mieleen valintaprosessissa, koska kide näyttäisi olevan hinnaltaan niin paljon halvempi – ainakin pintapuolisesti tarkasteltuna. Vaikka kiteiden yksikkökustannukset ovat yleensä oskillaattoreita halvempia, niin kokonaiskustannuksia laskettaessa tilanne näyttääkin aivan toiselta.
Eyeo, uusi spin-off belgialaisesta tutkimuslaitos imecistä, on kehittänyt mullistavan kameratekniikan, joka uhkaa tehdä perinteisistä RGB-värisuotimista historiaa. Yritys on onnistunut kolminkertaistamaan kuvakennon valoherkkyyden ja murtamaan nykyisten kameroiden fyysiset rajat uudella värinjakotekniikalla, joka ei enää suodata valoa pois vaan ohjaa sen tehokkaasti eri väreihin. Tämä läpimurto voi muuttaa perustavanlaatuisesti kameroiden toimintaa niin älypuhelimissa, VR-laseissa kuin turvalaitteissakin.
Business Finland on myöntänyt Jyväskylän yliopistolle merkittävän, 840 000 euron rahoituksen tutkimushankkeelle, jonka tavoitteena on tutkia generatiivisen tekoälyn (GenAI) hyödyntämistä ohjelmistokehityksen eri vaiheissa. Hanke kantaa nimeä Generative AI for the Software Development Life Cycle, ja sen kokonaisbudjetti Jyväskylän yliopiston osalta on 1,2 miljoonaa euroa, josta 30 prosenttia katetaan yliopiston omarahoituksella.
