Deloitten selvityksestä käy ilmi, että 25 prosenttia suomalaisista sanoi joutuneensa kyberhuijauksen kohteeksi kuluneen kesän aikana. Kyberhuijarit lähestyvät uhrejaan yhä puhelinsoitolla, tekstiviestillä tai sähköpostitse. Uhrien ikäjakaumassa ei havaittu merkittäviä eroa, eli kyberrikolliset eivät näytä hyödyntävän demografiatietoja huijauskohteiden valinnassa.
Poliisin mukaan suomalaisten kerrotaan menettäneen lähes 7 miljoonaa euroa kevään ja kesän aikana pelkästään verkkopankkihuijauksiin. Nämä huijaukset toteutettiin tekstiviesti- ja sähköpostilinkeillä. Selvityksen mukaan jopa neljäsosa suomalaisista on tunnistanut joutuneensa kesän aikana kyberhuijauksen kohteeksi ja onnistunut välttämään huijauksen.
Deloitten kyberturvallisuuspalveluista vastaava johtaja Antti Herralan mukaan on virhe ajatella, ettei pieni Suomi kiinnostaisi huijareita tai että suomen kieli rajoittaisi huijauksia jotenkin. - Kyberrikollisten toiminta on globaalia ja rikolliset tavoittavat kaikki verkottuneet toimijat ja käyttäjät. Edistyneempiä huijauksia, kuten hakukonehuijauksia, ei olla välttämättä vielä tunnistettu, sillä niistä ei ole vielä aiheutunut konkreettista haittaa yksilöille, Herrala sanoo.
Huijausten seuraukset tulevatkin monesti hieman jälkijunassa. Tälläkin hetkellä Suomessa on käynnissä hakukonehuijaus Omakanta-palveluun. - Uskon Suomen todellisten uhrien määrän olevan huomattavasti suurempi, kuin tunnistettujen huijausten määrän, Herrala lisää.
Kyberhuijausten kohteeksi oli selvityksen mukaan joutunut hyvin sattumanvaraisesti henkilöitä. Demografiatiedoilla, kuten sukupuolella, asuinpaikkakunnalla tai iällä ei ollut merkitystä. Herralan mukaan kuluttajat Suomessa onneksi tunnistavat ilmeisen hyvin kyberhuijausyrityksiä, sillä 25 kertoo tunnistaneensa huijausyrityksen.
Yksilölle huijaukset voivat tulla todella kalliiksi, puhumattakaan yrityksistä. Esimerkiksi FINEn pankkilautakunnan suositus mahdollisten korvausten maksajaksi määrittyy tällä hetkellä sen mukaan, kuinka huolellisesti asiakkaan katsotaan menetelleen vai onko henkilön huolimattomuus kortti- tai pankkitunnustensa säilyttämisessä tai käyttämisessä mahdollistanut huijauksen.
Selvitys toteutettiin osana IROResearch Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimusta, johon vastasi 1000 suomalaista. Tiedot kerättiin 17.-25.8.2021 välisenä aikana.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
