Suomessa luovuttiin SD-lähetyksistä vasta viime vuonna, eikä seuraava loikka UHD-aikaan ole Digitan mukaan aivan nurkan takana. Toimitusjohtaja Riku Helander arvioi, että antenniverkon 4K-lähetyksistä puhutaan edelleen vähintään vuosikymmenen aikajänteellä.
Ajatus voi tuntua yllättävältä aikana, jolloin käytännössä kaikki uudet televisiot tukevat 4K-tarkkuutta. Helanderin mukaan teknologia sinänsä ei ole suurin este, vaan haasteita löytyy koko televisiotuotannon ketjusta.
– 4K-lähetykset voivat tulevaisuudessa olla käytössä antenni-tv:ssä, mutta tällä hetkellä esteenä on muun muassa sisällön puute. 4K asettaa paljon vaatimuksia myös ohjelmien tekijöille kameroiden, tuotantolaitteiden ja tallennustilan osalta, Helander sanoo ETN:lle.
Myös lähetysverkkojen kapasiteetti asettaa omat rajoituksensa. Suomen antennitelevisio perustuu DVB-T2-verkkoon, jossa käytössä olevien kanavanippujen käyttöaste on jo nyt korkea.
Helanderin mukaan yksi 4K-kanava vaatii tyypillisesti 15–25 megabitin sekuntinopeuden riippuen lähetettävästä sisällöstä. Nykyisillä lähetysparametreilla Digitan verkossa voitaisiin välittää noin kaksi UHD-kanavaa yhtä kanavanippua kohti.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että 4K-lähetyksille pitäisi vapauttaa huomattava määrä nykyistä kapasiteettia. Samalla pitäisi ratkaista, mistä löytyisi riittävästi aidosti UHD-tasoista sisältöä.
Helander ei usko, että seuraava kehitysaskel antenniverkossa on välttämättä 4K. Hänen mukaansa sitä ennen voidaan nähdä nykyisten HD-lähetysten laadun parantamista tehokkaamman videopakkauksen avulla.
Helanderin mukaan ennen varsinaisia 4K-lähetyksiä antenniverkossa voidaan nähdä siirtymistä tehokkaampaan HEVC-koodaukseen. Sen avulla lähetyksen hyötysuhde paranee ja käytettävissä olevasta kapasiteetista saadaan enemmän irti.
– Vastaanottimien HEVC-tuki on kuitenkin nykyisin jo hyvällä tasolla hiljattain toteutetun HD-siirtymän ansiosta, Helander muistuttaa.
Digita on viime viikkoina puhunut paljon myös 5G Broadcast -teknologiasta, jota yhtiö haluaa pilotoida Suomessa vaaratiedottamisen tarpeisiin. Helander ei kuitenkaan näe tekniikkaa antennitelevision korvaajana.
– 5G Broadcastin käyttökohde on lähtökohtaisesti hätäviestintä ja mahdollisesti siihen liittyvät videoviestit. Emme näe 5G Broadcastia kilpailijana antennitelevisiolle.
Helanderin mukaan televisiosisältöjen katselu mobiililaitteissa tapahtuu Suomessa jatkossakin luontevimmin IPTV-palveluiden kautta, sillä maan mobiiliverkot tarjoavat siihen jo erittäin hyvän suorituskyvyn.
Vaikka Digita näkee UHD-lähetykset osana television pitkän aikavälin kehitystä, yhtiön viesti on selvä: antenniverkon seuraava suuri harppaus ei ole aivan lähivuosien asia. Suomessa on juuri saatu päätökseen siirtymä teräväpiirtolähetyksiin, ja 4K-aikaan siirtyminen edellyttää vielä investointeja niin lähetysverkkoihin, sisällöntuotantoon kuin vastaanottimiinkin.
Teollisuusautomaation verkot ovat perinteisesti vaatineet erillisiä yhdyskäytäviä, verkkokytkimiä ja protokollamuuntimia eri järjestelmien väliseen tiedonsiirtoon. NXP Semiconductorsin uusi i.MX RT1180 -mikro-ohjain haastaa tämän ajattelutavan kokoamalla suuren osan tarvittavista toiminnoista yhteen piiriin.
Ethernetin versio 10BASE-T1S luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia vahvaa yhteentoimivuutta ja turvallisuutta vaativien toiminnallisten OT-verkkojen ja perinteisten IT-verkkojen yhdistämisessä. Dataan päästään käsiksi verkon reunalla olevista solmuista, jolloin verkkoa voidaan käyttää uusien älykkäiden ja ennakoivien palvelujen sekä omaisuuden seuranta- ja hallintaratkaisujen tarjoamiseen. Tämä tuo lukuisia etuja myös kustannuspuolella.