Ohjelmistokehitys on useimmilla aloilla tuottavuuden suurin pullonkaula. Sitä yritetään helpottaa vähäkoodisilla eli ns. low-code tai jopa no-code-alustoilla. Vähäkoodisen ohjelmoinnin suosio kasvaa nyt sitä vauhtia, että amerikkalainen OutSystems aloittaa koulutuksen, jolla osaajapulaa yritetään helpottaa.
Pula ohjelmoijista on todellinen, ja sen vaikutukset näkyvät tuottavuusongelmina ympäri Suomen. Yksi ratkaisu osaajapulaan on vähäkoodiset ohjelmointityökalut, jotka helpottavat it-alalle siirtymistä, mutta tehostavat merkittävästi myös senior-ohjelmoijien työtä. OutSystems alkaa siksi nyt itse kouluttaa senior-ohjelmoijista OutSystemsin automatisoituneiden ohjelmistotyökalujen ammattilaisia.
Koulutuksen vetäjänä toimii OutSystemsin ratkaisuarkkitehti Henry Amberg (kuvassa). Hänen mukaansa kiinnostuneita on ilmoittautunut koulutuksiin mukaan hyvin. - Kiinnostus vähäkoodista kehitystä kohtaan on selvässä nousussa. Low-code auttaa kuromaan osaajavajetta tehokkaasti umpeen ja osa mukana varmasti ihan uteliaisuuttaankin
Jump Start -koulutus on päivän mittainen, ja se antaa osallistujille kattavan kuvan OutSystemsin kehitysalustan mahdollisuuksista. Ensimmäinen koulutus järjestetään pelaajien suosimassa Arkade Barissa Helsingissä marraskuun alussa.
Low-code -työkaluja myytiin vuonna 2020 noin 10,8 miljardilla dollarilla ja markkinoiden odotetaan kasvavan vuoteen 2028 mennessä 94,75 miljardiin dollariin. Tutkimusyhtiö Gartner arvioi, että vuoteen 2025 mennessä 70 % yritysten uusista sovelluksista hyödyntää low-codea.
Low-code ja no-code eroavat toisistaan siten, että low-code-ympäristössä on mahdollista lisätä koodia sovelluksiin. Usein tätä käytetään esimerkiksi verkkosivujen päivitystoimintoihin, joskus jopa uusien toimintojen tuomiseen sovellukseen. Käytännössä low-code- ja no-code-sovellukset ”koodataan” samalla tapaa, vetämällä erilaisia komponentteja usein kankaaksi (canvas) kutsuttuun ikkunaan. Työkalujen tehtävä on automaattisesti luoda tietyllä alustalla toimiva koodi.
Sähköauton lataamiseen on suositeltavinta käyttää siihen tarkoitukseen suunniteltua, standardin IEC 61851-1 mukaista kiinteästi asennettua latausasemaa, jossa on sähköauton lataamiseen suunniteltu järeä pistorasia tai autoon sopivalla pistokkeella varustettu kiinteä kaapeli.
Monessa konenäkösovelluksessa vaaditaan erilaisten kohteiden etäisyyksien tarkkaa mittaamista. Tämä artikkeli tarjoaa yleiskatsauksen jatkuvan säteilyn (Continous Wave) CMOS-pohjaisen ToF-kamerajärjestelmän tekniikkaan ja sen eduista perinteisiin 3D-kuvausratkaisuihin verrattuna.
