Berkeleyn yliopistossa kehitetty RISC-V-käskykanta on saavuttanut suurta suosiota sulautetuissa sovelluksissa ja sitä viedään myös PC-luokan prosessoreihin vauhdilla. Seuraavaksi ovat vuorossa älypuhelimet. Google ilmoitti jo tuovansa Androidiin tuen arkkitehtuurille.
Tällä hetkellä Android tukee kahta laitealustaa: Arm ja X86. Joulukuussa Google ilmoitti RISC-V Summitissa, että Androidin avoimeen versioon (AOSP) lisätään tuki RISC-V-käskyille. Toki vain 64-bittisenä, sillä puhelimissa ollaan siirtymässä pois vanhasta 32-bittisestä maailmasta.
Google mukaan projekti vie aikaa. Se alkaa RISC-V-tuen tuomisella Android-ajoympäristöön, mikä voisi tapahtua jo tänä vuonna. Android on pitkälti javaa: käyttöliittymät, iso osa järjestelmäpalveluista jne. on toteutettu javalla. Näin ollen hanke saada Android toimimaan RISC-V:llä ei ole mitenkään mahdotonta.
Iso kysymys on tietenkin miksi? Vstaus on varsin yksinkertainen. Avointa RISC-V-arkkitehtuuria voi kuka tahansa käyttää ilman lisenssejä ja rojaltimaksuja. Arm-piirien käyttäminen älypuhelimissa maksaa, ja Qualcomm ja Mediatekin kaltaiset valmistajat maksavat Arm:lle isoja summia oikeudesta käyttää käskykantaa. Potentiaalisesti RISC-V-älypuhelimet olisivat siis edullisempia.
Sen jälkeen kysymys on siitä, haluaisivatko kuluttajat uudenlaisia Android-puhelimia. AndroidAuthority-sivusto kysyi asiaa lukijoiltaan ja tulos on varsin vaikuttava. Lähes 46 prosenttia ostaisi RISC-V-puhelimen ja yli toiset 51 prosenttia ostaisi, jos suorituskyky olisi nykyisten laitteiden tasolla.
Generatiivinen tekoäly on muuttanut tietojenkalastelun luonteen. Check Point Researchin mukaan hyökkäykset eivät enää rajoitu sähköposteihin, vaan voivat tapahtua reaaliaikaisina videopuheluina, joissa huijari esiintyy deepfake-teknologian avulla yrityksen johtajana. Joissakin tapauksissa tällaiset huijaukset ovat johtaneet kymmenien miljoonien dollarien tilisiirtoihin.
ETN:n digitaalinen aikakauslehti ETNdigi 1/2026 on julkaistu. Uusi numero kokoaa yhteen elektroniikka-alan keskeisiä teknologiateemoja kvanttilaskennasta ja tekoälystä energiatehokkaaseen tehoelektroniikkaan, IoT-järjestelmiin ja ajoneuvojen latausinfrastruktuuriin.
Lääkintälaitteiden internet (IoMT) yhdistää diagnostiikan, puettavat anturit ja sairaalalaitteet pilvipohjaisiin järjestelmiin. Etävalvonta, reaaliaikainen data ja koneoppiminen lupaavat parempaa hoidon laatua ja kustannussäästöjä, mutta samalla ratkaistavaksi jäävät yhteentoimivuus, sääntely ja tietoturva.