Uudessa läppärissä data tallennetaan jo pääosin flash-piireihin perustuville SSD-levyille, mutta esimerkiksi varmuuskopioinnissa tai edullisemmassa lisätallennustilassa perinteinen mekaaninen HDD-levy on edelleen suosittu. Mutta ovatko ne kestäviä? Uusimman selvityksen mukaan levyissä on selviä eroja ja osa pettää selvästi muita useammin.
Tieto perustuu Data Recoveryn tekemään tutkimukseen. Tutkija Timothy Burlee halusi selvittää, miksi kiintolevyt pettävät ja mitkä valmistajat ovat luotettavimpia. Hän testasi 2007 rikkinäistä kiintolevyä kuudelta valmistajalta: Western Digitalilta, Seagatelta, Hitachilta, Toshibalta, Samsungilta ja Maxtorilta.
Testattujen levyjen kapasiteetit vaihtelivat 40 gigatavusta aina 10 teratavuun. Asemat hankittiin asiakkailta viime vuonna. Berlee kirjasi jokaisen kiintolevyn käynnistystunnit ja tallennussektorien tilan.
Toshiba nousi ykköseksi 34 799 tunnin keskimääräisellä käyttöiällä. Hitachin levyt kestivät vain 18 632 tuntia. Maxtor saavutti lähes 30 000 tunnin käyttöiän. Western Digitalin ja Seagaten levyjen ikä nousi selvästi yli 20 000 tuntiin, mutta Samsung jäi vain 19 000 tuntiin.
Seuraavaksi Burlee tutki ns. huonojen sektorien määrää levyillä. Kaikkien tutkittujen asemien keskimääräinen korruptoituneiden sektorien määrä oli 1548. Burlee huomauttaa, että kiintolevyllä, jossa on 1 tertavua tallennustilaa, on alle 2 miljardia sektoria. Vaikka keskiarvolukema 1548 saattaa tuntua pieneltä, huonoja sektoreita kertyy nopeasti, kunnes kiintolevy muuttuu käyttökelvottomaksi. Suuremmat määrät ovat siis merkki siitä, että laite on menossa vikaan.
Entäpä ne tulokset? Tässä testissä Hitachi sijoittui viimeiseksi ja keskimääräinen korruptoituneiden sektoreiden lukumäärä oli 3348, eli kaksi kertaa yli keskiarvon. Seagate seurasi tiukasti perässä 2671 sektorilla ja kolmaneksi tuli Toshiba keskimäärin lähes 1900 sektorilla. Western Digital, Samsung ja Maxtor menestyivät paljon paremmin, sillä niiden levyiltä löytyi keskimäärin 628, 529 ja 228 huonoa sektoria.
Lisätietoja täällä.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
