LUT-yliopiston tiloihin Lappeenrantaan rakennetaan uusi elektroniikan ja komponenttien luotettavuuteen keskittyvä tutkimus- ja testauskeskus. Palvelutarjontaa suunnitellaan yhdessä elektroniikka-alan yritysten kanssa.
Etelä-Karjalan liiton, Lappeenrannan kaupungin ja LUT-yliopiston rahoittamassa hankkeessa tavoitteena on luoda jo olemassa olevien tutkimuspalveluiden rinnalle elektroniikka-alan toimijoita joustavasti palveleva toimintamalli.
- Idea keskuksen perustamiseen on tullut elektroniikkayrityksistä. Suomesta tällaista osaamiskeskittymää ei löydy, joten nyt hankitaan uutta kyvykkyyttä tekemään asioita, joita ei ole aiemmin tehty, sanoo LUT-yliopiston sähkötekniikan tutkijaopettaja Tommi Kärkkäinen.
Teknisestä luotettavuudesta on muodostunut tärkeä kilpailutekijä elektroniikka-alalla. Laitteet ja komponentit ovat pienentyneet, mutta niiden käyttöolosuhteet ovat muuttuneet yhä haastavammiksi. Tästä aiheutuu uudenlaisia ongelmia, minkä vuoksi yritykset joutuvat tekemään valtavan määrän erilaisia testauksia vaaditun luotettavuuden saavuttamiseksi.
Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen sekä raskaan liikenteen, työkoneiden ja meriliikenteen sähköistyminen vaativat tehoelektroniikalta erittäin korkeaa luotettavuutta. Tehoelektroniikalla tarkoitetaan elektroniikkaa, joka mahdollistaa koneiden ja laitteiden, kuten sähkömoottoreiden ohjaamisen. Se on yksi LUTin sähkö- ja energiatutkimuksen vahvuusalueista ja samalla elektroniikka-alan tulevaisuuden tärkeimpiä kilpailutekijöitä.
- Uuden tutkimuskeskuksen laitehankinnat tehdään elektroniikkateollisuuden tarpeita kuunnellen. Tarkoituksena on, että suuret laitteistot ovat jatkossa kaikkien saatavilla, jotta jokaisen yrityksen ei tarvitse investoida omaan kalustoon, Kärkkäinen kertoo.
Uusia laitteita tarvitaan rasitustestaukseen ja analyyseihin. Kärkkäinen mainitsee, että hankintalistalla on jo esimerkiksi uusi olosuhdetestauskaappi olemassa olevan rinnalle. Tutkimuskeskus tarjoaa tutkimus- ja testauspalveluiden lisäksi täydennyskoulutusta sekä uusien osaajien kouluttamista.
Hanke on herättänyt vahvaa kiinnostusta alan toimijoissa. Suunnitteluvaiheessa keskuksen perustamista suosittivat useat alan johtavat yritykset, kuten Danfoss Editron Oy, The Switch Engineering Oy, Kempower Oyj, ABB Oy Drives, Danfoss Drives Business ja Vaisala Oyj.
- Toiminta käynnistyy jo vuoden 2024 aikana, ja kapasiteettia lisätään seuraavan kahden vuoden aikana. Tavoitteena on luoda pitkäikäinen palvelukonsepti, jota muokataan jatkossakin toimintaympäristön tarpeiden mukaan, sanoo Kärkkäinen.
Kuva: LUT, Teemu Leinonen
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin mukaan mobiiliverkon laatu vaihtelee Suomessa huomattavasti alueittain. Bittimittari.fi-palvelun mittausten perusteella suurimmat erot näkyvät yhteysnopeuksissa kaupunkien ja maaseudun välillä.
STMicroelectronics on tehnyt merkittävän teknologisen läpimurron julkaisemalla uuden sukupolven älyanturin, joka yhdistää kaksi erillistä kiihtyvyysanturia samaan poikkeuksellisen pieneen (3 x 2,5 mm) koteloon. Tämä on ensimmäinen kerta, kun samassa moduulissa yhdistyy laajalle G-voima-alueelle skaalautuva mittauskyky, sulautettu tekoäly ja erittäin tarkka liikkeentunnistus.
Perinteinen elektroniikan valmistus perustuu prosesseihin, jotka johtavat usein materiaalihävikkiin, korkeisiin työkalukustannuksiin ja merkittäviin varastointikuluihin. Viime vuosina lisäävä valmistus (additive), erityisesti 3D-tulostus, on kuitenkin alkanut nousta varteenotettavaksi vaihtoehdoksi elektroniikan valmistuksessa, sillä se tarjoaa lisää suunnittelun joustavuutta sekä mahdollisia ympäristö- ja taloudellisia etuja.
Vaikka monet organisaatiot ovat jo ottaneet käyttöön perinteisiä tekoälyagentteja, tie täysin autonomisiin tekoälyagentteihin voi sisältää haasteita. Tekemällä strategisia investointeja ja omaksumalla metodisen lähestymistavan agenttien skaalaamiseen, sekä niiden erityisten roolien määrittelyyn, teollisuusyritykset voivat päästä loputtomalta tuntuvien kokeilujen yli ja alkaa nauttia tekoälyagenttien hyödyistä todellisessa elämässä, kirjoittaa teollisuuden ohjelmistoja kehittävän IFS:n tekoälyjohtaja Bob De Cuax.
