Nikkein haastattelemat asiantuntijat varoittavat kulutuselektroniikan selkeistä hinnankorotuspaineista vuonna 2026. Syynä on muistipiirien kova pula, jota tekoälybuumi pahentaa.
Datakeskukset imevät nyt valtaosan muistituotannosta. Arvioiden mukaan jopa noin 70 prosenttia vuoden 2026 DRAM-kapasiteetista menee AI-palvelimiin. Kuluttajalaitteille jää vähemmän.
Tilanne osuu kovimmin edullisiin ja keskihintaisiin laitteisiin. Televisiot, digiboksit, kodin reitittimet, tabletit, älypuhelimet ja PC:t ovat riskivyöhykkeessä. Näissä katteet ovat valmiiksi ohuet.
Useat PC- ja puhelinvalmistajat ovat jo varoittaneet 6–8 prosentin hinnankorotuksista. Osa yhtiöistä muokkaa mallejaan niin, että muistia voi lisätä myöhemmin. Näin perushinta pysyy hetken alempana.
Muistin osuus laitteen materiaalikustannuksista on noussut nopeasti. Aiemmin osuus oli noin 10–15 prosenttia. Nyt puhutaan jo 20–25 prosentista. Tämä näkyy väistämättä hinnoissa.
Muistivalmistajille tilanne on kultakaivos. Kysyntä on vahvaa ja katteet ennätyksellisiä. Alan suurin huoli on vain yksi. Ovatko kaikki tilaukset aitoa loppukysyntää vai varautumista pulaa vastaan.
Kuluttajan näkökulmasta viesti on selvä. Jos laitehankinta on muutenkin mielessä, odottaminen ei todennäköisesti tuo säästöä. Vuonna 2026 hinnat nousevat helpommin kuin laskevat.
ETN:n digitaalinen aikakauslehti ETNdigi 1/2026 on julkaistu. Uusi numero kokoaa yhteen elektroniikka-alan keskeisiä teknologiateemoja kvanttilaskennasta ja tekoälystä energiatehokkaaseen tehoelektroniikkaan, IoT-järjestelmiin ja ajoneuvojen latausinfrastruktuuriin.
Nokian toimitusjohtaja Justin Hotard arvioi yhtiön Yhdysvaltain arvopaperimarkkinavalvoja SEC:lle toimittamassa Form 20-F 2025 -vuosiraportissa, että mobiiliverkkomarkkina ei ole lähivuosina varsinainen kasvuala. Hänen mukaansa markkinan odotetaan pysyvän lähinnä vakaana samalla kun Nokia keskittyy parantamaan liiketoiminnan kannattavuutta.
Lääkintälaitteiden internet (IoMT) yhdistää diagnostiikan, puettavat anturit ja sairaalalaitteet pilvipohjaisiin järjestelmiin. Etävalvonta, reaaliaikainen data ja koneoppiminen lupaavat parempaa hoidon laatua ja kustannussäästöjä, mutta samalla ratkaistavaksi jäävät yhteentoimivuus, sääntely ja tietoturva.