Suomen patentointi nojaa yhä vahvemmin sähkötekniikkaan, ohjelmistoihin ja datankäsittelyyn. Tämä näkyy selvästi Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) tuoreissa tilastoissa, jotka kertovat sekä teknologisesta painopisteestä että alueellisista muutoksista patenttihakemuksissa.
PRH vastaanotti vuonna 2025 yhteensä 1 665 kansallista patenttihakemusta. Määrä laski edellisvuodesta 164 hakemuksella, mutta kokonaiskuva ei ole yksiselitteisesti heikkenevä. Patentointi on siirtynyt yhä selvemmin aloille, joissa yhdistyvät ohjelmistot, laskenta, viestintä ja data, ja samaan aikaan alueellinen painopiste Suomessa on hajautumassa.
Tekniikan aloittain tarkasteltuna sähkötekniikka on noussut selvästi hallitsevaan asemaan. Erityisesti tietotekniikkaan ja digitaaliseen viestintään liittyvien patenttihakemusten määrä kasvoi voimakkaasti 2020-luvun alkupuoliskolla. Tietotekniikan patenttihakemukset ovat yli kaksinkertaistuneet viidessä vuodessa, ja myös puolijohteisiin sekä tietoliikenteeseen liittyvä patentointi on pitkällä aikavälillä kasvussa. Tämä tukee kuvaa Suomesta ohjelmisto-, järjestelmä- ja syväteknologiavetoisena innovaatioympäristönä.
Samaan aikaan mittaus-, optiikka- ja lääketieteellinen teknologia muodostavat vahvan ja poikkeuksellisen tasaisen kokonaisuuden. Instrumenttiteknologiaan liittyvät patentit pysyvät korkealla tasolla vuodesta toiseen, ja optiikan hakemusmäärät ovat selvässä nousussa. Tämä heijastaa suomalaisen osaamisen juuria antureissa, fotoniikassa ja korkean lisäarvon erikoisteknologioissa, jotka kytkeytyvät myös kvantti- ja terveysteknologiaan.
Perinteisempi koneenrakennus ja prosessiteollisuus jatkavat vakaata mutta hidasta kehitystä. Mekaanisen tekniikan patentointi ei ole romahtanut, mutta kasvu on loivaa ja pitkälti inkrementaalista. Kemian puolella kehitys on hajanaista: materiaalit, polymeerit ja pinnoitteet pärjäävät, mutta esimerkiksi biotekniikan ja lääkekehityksen patenttimäärät jäävät kansainvälisesti vaatimattomiksi.
PRH:n maakuntatilastot täydentävät teknistä kokonaiskuvaa. Vuonna 2025 patenttihakemusten määrä kasvoi useissa maakunnissa Uudenmaan ulkopuolella. Eniten kasvua nähtiin Pirkanmaalla, Keski-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Myös Etelä-Karjalassa hakemusmäärät kasvoivat selvästi. Sen sijaan Uudellamaalla, joka on yhä selvästi suurin yksittäinen patenttihakijoiden keskittymä, hakemusmäärä laski selvästi edellisvuodesta.
Kokonaisuutena tilastot piirtävät kuvan murroksesta. Patentointien kokonaismäärä heilahtelee, mutta sisältö muuttuu. Suomi ei enää patentoi ensisijaisesti raskasta kemiaa tai perinteistä konepajatekniikkaa, vaan ohjelmistoihin, dataan, mittaukseen ja viestintään perustuvia ratkaisuja. Samalla innovaatiotoiminta näyttää leviävän aiempaa laajemmin eri puolille maata.
PRH:n tilastot koskevat vain kansallisia patenttihakemuksia. Suuri osa kansainvälisesti suuntautuneesta huipputeknologiasta patentoidaan suoraan Euroopan patenttiviraston tai PCT-järjestelmän kautta. Kansallinen aineisto antaa kuitenkin hyvän läpileikkauksen siitä, millaisilla teknologioilla Suomessa juuri nyt rakennetaan uutta teollista ja digitaalista kilpailukykyä.
Kuva: Nokia Research
IGBT on pitkään ollut teollisuuden tukipilari, joka yhdistää suuren tehon yksinkertaisiin ohjaustapoihin. Uuden polven IGBT7-teknologia on saanut merkittäviä parannuksia verrattuna aiempiin sukupolviin: alhaisempi myötäjännite, suuremmat nimellisvirrat, ylikuormituskapasiteetti 175°C asti, tarkempi dv/dt-säätö ja laadukkaampi suojadiodi.
