Roskaposti on yleensä vain ikävä riesa, mutta joskus sen mukana tulee mielenkiintoista luettavaa. Nyt roskan sekaan oli eksynyt viesti, jossa kutsuttiin testaamaan Nokian ensi vuonna markkinoille tulevaa Android-pohjaista C1-älypuhelinta.
Millaisesta laitteesta C1:ssä sitten on kyse? Laitteessa on viesitn mukaan 5-tuumainen näyttö, Intelin prosessori, kaksi gigatavua työmuistia, 32 gigatavun tallennustila sekä 8 megapikselin kamera takana ja viiden megapikselin kamera edessä.
Käyttöjärjestelmänä on uusin versio Googlen Androidista. Mikä parasta, kun laitetta on testannut, sen saa viestin mukaan pitää itsellään.
Ikävä kyllä tähänkin viestiin pätee sama kuin moneen muuhun roskapostiin. Hoono soomenkieli paljastaa jo, että lupaus on liian hyvä ollakseen totta.
Toisaalta C1:n on huhuttu olevan Nokian seuraava veto päätelaitemarkkinoilla. Yleisesti uskotaan, että Nokia tuo N1-tabletin pienemmällä ruudulla varustetun seuraajan markkinoille ensi vuoden aikana, kuten roskapostissakin luvataan.
Tällä kertaa jäi kuitenkin klikkaamatta ja tilaamatta.
Päästä-päähän -salaus on noussut digiajan taikasanojen joukkoon. Kun jokin sovellus kertoo viestien olevan suojattuja päästä päähän, moni ajattelee olevansa turvassa: "vain minä ja vastaanottaja näemme viestin, kaikki on kunnossa." Mutta tässä ajattelussa piilee vaara. Salaus yksin ei ole synonyymi yksityisyydelle eikä turvalle, kirjoittaa yksityisyyttä suojelevan Session Technology Foundationin puheenjohtaja Alexander Linton.
