Suurin osa maailman työntekijöistä uskoo digitaalisten teknologioiden parantavan selvästi tiimin tai työyhteisön innovaatiokykyä, tehokkuutta ja kykyä reagoida ketterästi muutoksiin. Suomalaiset ovat tässä vastarannan kiiskejä. Alle puolet eli 48 prosenttia meistä uskoo, että digitaaliset edistysaskeleet tuovat selkeitä etuja työelämään.
Tiedot käyvät ilmi Accenture Strategyn globaalista tutkimuksesta, jossa kartoitettiin työtekijöiden asenteita digitaalisiin teknologioihin sekä odotuksia ja käsityksiä niiden eduista työelämässä. Tutkimukseen osallistui myös 500 vastaajaa Suomesta.
Skeptisyydestään huolimatta suomalaiset kuitenkin varautuvat digitalisaatioon kehittämällä aktiivisesti digitaitojaan.
Pohjoismaissa ollaan yleisesti selvästi muuta maailmaa epäileväisempiä digitalisaation hyödyistä. Pohjoismaissa vain 38 prosenttia vastaajista uskoo digitaalisten teknologioiden vaikuttavan työmahdollisuuksiin positiivisesti ja 53 prosenttia kokee, ettei niillä ole mitään vaikutusta työmahdollisuuksiin. Suomessa oltiin hieman muita Pohjoismaita optimistisempia: 40 prosenttia vastaajista uskoo työmahdollisuuksiensa paranevan digitaalisten teknologioiden vaikutuksesta.
38 prosenttia kaikista ja 43 prosenttia Pohjoismaiden vastaajista on sitä mieltä, että yritykset voisivat tehdä enemmän uusien digitaalisten teknologioiden hyödyntämiseksi. Suomessa suhtauduttiin organisaatioiden digivalmiuksiin hieman keskimääräistä luottavaisemmin: 36 prosenttia työntekijöistä uskoo, etteivät yritykset ole valmiita sopeutumaan digitalisaatioon.
Kaikista maailman työntekijöistä 63 prosenttia uskoo digitaalisten teknologioiden kehityksen vaikuttavan työn tekemiseen ja työelämään tulevaisuudessa myönteisesti. Osuus on alhaisempi Pohjoismaissa, joissa vain hieman yli puolet (51 prosenttia) työntekijöistä uskoo muutoksen olevan myönteinen. Suomessa osuus oli tätäkin alhaisempi, 47 prosenttia. Lähes yhtä suuri osuus, 44 prosenttia suomalaisista, uskoo, ettei digiteknologioiden kehityksellä ole työelämään sen enempää myönteisiä kuin kielteisiäkään vaikutuksia.
Tutkimuksesta käy kuitenkin ilmi, että työntekijät pyrkivät kehittämään digitaitojaan. Pohjoismaissa 68 prosenttia ja Suomessa jopa 79 prosenttia vastanneista pyrkii ymmärtämään organisaationsa digistrategiaa. Lisäksi 75 prosenttia suomalaisista työntekijöistä kertoi kartoittavansa lähitulevaisuudessa vaadittavia uusia taitoja ja valmiuksia.
Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä helmi–heinäkuussa 2015, ja siihen osallistui yli 9 000 työntekijää 15 maasta. Pohjoismaiden otos oli 2 000 henkilöä, joista 500 oli suomalaisia.
Maantiekuljetukset ovat elintärkeitä talouselämälle. Kuorma-autoilla kuljetetaan ruokaa, tarvikkeita, materiaaleja ja monia muita tavaroita mihin tahansa paikkaan. Vaikka keskiraskaiden ja raskaiden kuorma-autojen osuus maailman ajoneuvoista on vain neljä prosenttia, niiden osuus tieliikenteen hiilidioksidipäästöistä on 40 prosenttia, tehden niistä kasvihuonekaasupäästöjen päälähteen, joka on otettava huomioon pyrittäessä kohti hiilivapautta.
