Tektronix on esitellyt sekasignaaliskooppeihinsa uuden tuoteperheen. MDO400C-sarjan testereissä uutta on se, että samojen kuorien sisälle saadaan ahdettua yhteensä kuusi eri instrumenttia.
Laitteen oskilloskooppi on suorituskykyisin, mitä tällaisten monikäyttöinstrumenttien markkinoilta löytyy. Muistin pituus on 20 megapistettä ja joka kanavalta voidaan tallentaa jopa viisi giganäytettä. Laite tallentaa yli 340 tuhatta aaltomuotoa sekunnissa.
Spektrianalysaattorin kaistanleveys yltää kuuteen gigahertsiin. Logiikka-analysaattori näkee puolestaan signaalin 60,6 pikosekunnin resoluutiolla.
Uutuustesterin iso etu on se, että siitä saadaan myös digitaalinen multimittaria, aaltomuotogeneraattori ja protokolla-analysaattori.
MDO4000C:n voi ostaa myös ilman spektrianalysaattoriosaa, jolloin hinta jää alhaisemmaksi. Spektrianalysaattori voidaan lisätä testeriin myöhemmin, mutta se edellyttää käyntiä tehdasasennuksessa.
Lisätietoa testeristä löytyy Tektronixin sivuiilta.
Oletko koskaan miettinyt miten kokonaiskustannukset eroavat käyttäessäsi kideresonaattoria tai MEMS-oskillaattoria? Tämä kysymys ei ehkä tule ensimmäisenä mieleen valintaprosessissa, koska kide näyttäisi olevan hinnaltaan niin paljon halvempi – ainakin pintapuolisesti tarkasteltuna. Vaikka kiteiden yksikkökustannukset ovat yleensä oskillaattoreita halvempia, niin kokonaiskustannuksia laskettaessa tilanne näyttääkin aivan toiselta.
Eyeo, uusi spin-off belgialaisesta tutkimuslaitos imecistä, on kehittänyt mullistavan kameratekniikan, joka uhkaa tehdä perinteisistä RGB-värisuotimista historiaa. Yritys on onnistunut kolminkertaistamaan kuvakennon valoherkkyyden ja murtamaan nykyisten kameroiden fyysiset rajat uudella värinjakotekniikalla, joka ei enää suodata valoa pois vaan ohjaa sen tehokkaasti eri väreihin. Tämä läpimurto voi muuttaa perustavanlaatuisesti kameroiden toimintaa niin älypuhelimissa, VR-laseissa kuin turvalaitteissakin.
Business Finland on myöntänyt Jyväskylän yliopistolle merkittävän, 840 000 euron rahoituksen tutkimushankkeelle, jonka tavoitteena on tutkia generatiivisen tekoälyn (GenAI) hyödyntämistä ohjelmistokehityksen eri vaiheissa. Hanke kantaa nimeä Generative AI for the Software Development Life Cycle, ja sen kokonaisbudjetti Jyväskylän yliopiston osalta on 1,2 miljoonaa euroa, josta 30 prosenttia katetaan yliopiston omarahoituksella.
