Kvanttitietokone, jossa kvanttibitti eli qubitti voi olla yhtä aikaa sekä nolla että ykkönen, on potentiaalisesti merkittäävsti nykyisiä tietokoneita nopeampi. MIT:n eli Massachusetts Institute of Technologyn tutkijat ovat nyt kertoneet protopiiristä, joka ensimmäistä kertaa vie kvanttitietokoneen kohti käytännön toteuttamisen mahdollisuutta.
Protopiiri on kuvattu MIT:n tutkijoiden Nature Nanotechnology -lehdessä julkaisemassa artikkelissa. Karkeasti ottaen kyse on rakenteesta, jossa ioneita voidaan vangita sähköiseen kenttään ja niiden ohjaamiseen voidaan vaikuttaa laserilla piirin sisään rakennetun optiikan avulla.
MIT:n professori Rajeev Ram kuvaa, miten ionien sitominen tai vangitseminen (trap) on tähän asti tapahtunut. - Se on periaatteessa tynnyri, jossa on sisällä tyhjiö. Tyhjin sisällä on häkki, joka vangitsee ionit, mutta vaaditaa laboratoriohuoneen verran optiikkaa, jotka ohjaavat ionien kokoamista.
Ramin tiimin visiossa koko kvanttitietokoneen ulkopuolella oleva ulkoinen laboratorio- ja optinen laitteisto miniatyrisoidaan ja istutetaan piirin sisälle.
Lisätietoja tekniikasta löytyy MIT:n verkkosivuilta.
Arduino UNO Q:n lanseeraus herätti syystäkin innostusta: kyseessä on ensimmäinen Arduino UNO -perheen kortti, jossa yhdistyvät mikroprosessori ja mikro-ohjain. UNO Q on vakuuttava uusi laitteistoalusta, joka tulee tutussa Arduino-ystävällisessä muodossa. Sen Debian-pohjaista Linuxia ajava prosessori, reaaliaikaiset ohjausominaisuudet ja uusi tehokas Arduino-kehitysympäristö avaavat käyttäjille mahdollisuuden rakentaa huomattavasti aiempaa kehittyneempiä sovelluksia.