Ensi vuoden alkupuolella Helsingissä aloittaa toimintansa Equinixin uusi yhdysliikennepiste, joka tuo Saksasta tulevan merikaapelin avulla Suomeen 2,4 terabitin datayhteydet Eurooppaan. Equinixin maajohtaja Sami Holopainen näkee, että tukevan Koillisväylän datakaapelin myötä Suomesta tulee tärkein risteysasema Euroopan ja Aasian väliselle dataliikenteelle.
Koillisväylän datakaapeli on toki vasta hankeasteella, mutta todennäköistä sen toteutuminen on. Tällä hetkellä Liikenne- ja viestintäministeriö selvittää asiaa. Koilliskaapelin myötä Euroopasta saataisiin Aasiaan lyhin mahdollinen nopea linkki. Tällä hetkellä data kulkeen Brittein saarten kautta, mikä ei enää Brexitin jälkeen ole ihanteellinen tilanne.
Sami Holopaisen mukaan Equinixin uuden solmun avaaminen Helsinkiin kuvaa Suomen etuja kansainvälisessä vertailussa. - Edullinen sähkö, helppo jäähdytys, vakaa maaperä ja vakaa yhteiskunta, Holopainen luettelee.
Suomeen ei välttämättä saada monia hyperdatakeskuksia Googlen Summan keskuksen tapaan, mutta pienemmillekin on tilausta. Valtiovallan pitäisi kuitenkin helpottaa näiden keskusten perustamista Suomeen. - Ruotsissa veroedun saa jo 500 kilowatin palvelinteholla, Holopainen evästää päättäjiä. Suomessa helpotuksia saa vasta 5 megawatin lisäyksestä.
Equinixilla on itsellään kuusi palvelinkeskusta tulevan solmun jatkeena. Kapasiteetti on kasvanut tasaisesti 2-3 megawatin vuosivauhdilla. Lisäkapasiteettia tarvitaan sekä IoT:n että 5G-yhteyksien takia. Tähän Equinixin malli on ns. hybridipilvi.
- Aina tulee olemaan sovelluksia ja dataa, joka halutaan pitää täysin salassa. Moni muu data pitää viedä verkon reunalle. Tai ”edgeen”, kuten Holopainen sanoo.
Nopeiden yhteyksien ansiosta Suomeen voisi hyvin tulla lisää sellaista laskentatehoa, joka ei vaadi kriittistä nopeutta. Holopainen mainitsee big data -analytiikan tai IoT-datankeruun tällaisiksi sovellusalueiksi.
Eroon Ruotsin kuuntelusta
Helsingin tulevalla verkkosolmulla on myös strateginen ja poliittinen kulmansa. Tähän asti kaikki Suomen data on kulkenut Tukholman kautta, ja Ruotsin turvallisuuspoliisi Säpo tunnetusti kuuntelee kaikkea liikennettä. Toki uusi C-Lion1 -merikaapeli ei riitä ainoaksi yhteydeksi Eurooppaan, mutta nykytilannetta se selvästi parantaa.
Tekoäly on jo selkeästi ohittanut kokeiluvaiheen. Avnet Insights 2026 -selvityksen mukaan tekoäly on monilla elektroniikan aloilla jo mukana käytössä olevissa tuotteissa, ja sen soveltaminen yleistyy nopeasti kaikkialla EMEA-alueella.
