Androidin kanssa kisaamaan on kehitetty koko joukko enemmän linuxiin pohjaavia käyttöjärjestelmiä, mutta ne ovat kaikki epäonnistuneet. Viimeksi Canonicalin käytännössä hautasi Ubuntu-kännykät. Uusi hanke pyrkii yhdistämään älypuhelimien linuxit yhdeksi alustaksi.
Kyse on Projekti Haliumista. Siinä tavoitteena on luoda yhteinen alusta eri avoimeen koodiin pohjautuville kännyköiden käyttöjärjestelmille.
Yksi projektin puuhamiehistä on Bhushan Shah. Hänen mukaansa tavoite on luoda kehys, jossa eri OS-kehittäjät voivat työskennellä yhdessä ja yhdistää komponentteja haluamakseen alustaksi. Selvästi tavoitteena on paitsi luoda uusi alusta myös välttää se fragmentoituminen, josta linux kärsii tietokoneissa.
Shahin mukaan eri versioita – kuten AsteroidOS, LuneOS, Mer, Plasma Mobile, SailfishOS ja Ubuntu Touch – yhdistää se, että ne kaikki käyttävät samaa menetelmää (libhybris) Android-binäärien tulkitsemiseen. Sen sijaan eri alustat eroavat suuresti sen mukaan, miten näitä Android-kirjastoja käsitellään.
Tälle ei Hashin mukaan ole tarvetta ja Haliumin tavoitteena on luoda eri mobiililinuxeille yhteinen alusta, joka sisältää linux-ytimen, Androidin HAL-laitekerroksen (Hardware Abstraction Layer) ja libhybriksen. Lisäksi tavoitteena on standardoida se middleware-ohjelmistot, joilla käyttöjärjesteläm on yhteydessä puhelimen laitteistoon.
Tällä hetkellä Halium on olemassa vasta luonnosdokumenttina. Projektissa kuitenkin työstetään jo Android-levykuvaa, jota voitaisiin käyttää eri linux-versioissa. Tätä työtä tehdään käyttämällä Nexus 5 -älypuhelinta referenssilaitteena.
Halium on kunnianhimoinen hanke ja aika näyttää, onnistutaanko siinä. Mikäli PC-puolelta voi mitään päätellä, tehtävä on vähintäänkin hankala. Lisätietoja löytyy projektin verkkosivuilta.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
