Koneoppimiseen pohjaavat palvelut ja tuotteet ovat lyhyessä ajassa nousseet useiden yritysten tarjontaan. Samalla osaajien määrä kasvaa ja ala saa uudenlaisia näkökulmia. Ohjelmoijan pitää nyt osata tekoälyä, sanoo ohjelmistoyhtiö Qvikin järjestelmäsuunnittelija Jerry Jalava.
Tekoälyn läpimurto näkyy jo ohjelmistoalan työntekijöiden osaamisprofiileissa sekä yritysten kasvavissa tarpeissa. Viimeisen vuoden aikana tapahtunut kehitys on pitkälti pilvipohjaisten koneoppimisrajapintojen ja -ohjelmistokehysten ansiota. Nämä pilvipalvelut mahdollistavat tekoälyn hyödyntämisen myös pienemmissä yrityksissä.
Tekoälyn lisäksi tekoälykoulutukset kehittyvät vauhdilla, vaikka käytännönläheiset kurssit ovat alalla vielä melko tuore ilmiö. Esimerkiksi tekoälyn kaupallistamista johtavan Googlen koneoppimisrajapintoihin perehdyttäviä koulutuksia on järjestetty vajaa vuosi.
- Koulutukset rakennetaan nyt hyvien työkalujen ympärille ja niissä lähdetään matemaattisten teorioiden sijaan liikkeelle käytännön ongelmista, sanoo Jalava. Hän on Pohjoismaiden ainoa Google Cloud Platform -koulutusten ohjaaja.
Koneoppimisen tehoja on mahdollista käyttää myös ymmärtämättä tarkalleen, miten algoritmit konepellin alla toimivat. Jos ymmärrystä löytyy enemmän, palvelu voidaan viedä pidemmälle ottamalla käyttöön kustomoidut mallit ja algoritmit.
Tekoälyn siirtyessä pienempienkin yritysten ulottuville alalle työllistyy ihmisiä monipuolisemmilta taustoilta. Tämä tuo lisää näkemystä ja mahdollistaa tekoälyn valjastamisen yhä useampien ongelmien ratkaisemiseen.
- On tärkeä saada mukaan yhä enemmän eri alojen osaajia, jotta ymmärrys liiketoimintamahdollisuuksista kehittyy tasapuolisesti. Esimerkiksi peliteollisuudessa, media-alalla ja terveydenhuollossa koneoppimisen edut on jo huomattu, mutta monilla aloilla suuria tietomassoja ei osata hyödyntää lainkaan, Jalava sanoo.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
