Jo viime vuonna verkkoon ilmestyi huhuja, joiden mukaan Google kehittää täysin uutta käyttöjärjestelmää. Nyt prohekti on edennyt niin pitkälle, että verkkoon on putkahtanut käyttöliittymäkuvia. Uusi alusta on nimeltään Fuchsia ja se ei perustu linuxiin.
Googlella on ollut hyvä suhde linuxin kanssa. Sekä Android että Chrome OS ovat linux-pohjaisia käyttöjärjestelmiä. Fuchsia pompahti verkkoon viime vuonna, mutta tuolloin oli vielä kyse reaaliaikakäyttöjärjestelmästä, jota ohjataan komentotulkin välityksellä.
Nyt Fuchsia on saanut graafisen ilmeen. Käyttöliittymäkerrokset on koodattu Googlen omalla Flutter SDK:lla, joka on alustariippumaton työkalu. Itse käyttöliittymää kutsutaan nimellä Armadillo ja koodia työstetään Dart-työkalulla.
Käyttöjärjestelmän mikrokernel on nimeltään Magenta. Iso kysymys on se, miksi Googlen on ryhtynyt työstämään tällaista alustaa, joka voisi jopa kilpailla Androidin kanssa.
Googlen näkökulmasta Androidilla on ongelmansa. Se hyödyntää javaa, jonka nykyinen omistaja Oracle on jatkuvasti oikeussalien oven takana vaatimassa rahaa tekniikkansa hyädyntämisestä. Lisäksi Android on erittäin fragmentoitunut alusta, jonka ylläpito ja tietoturvan säilyttäminen on todella hankalaa.
Sitä ei tietenkään voi sanoa, tuleeko Fuchsiasta koskaan mitään. Googlella on varaa kokeilla ja visioida. Lisätietoa Fuchsiasta löytyy Githubista.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
