Valon ja aineen vuorovaikutuksen hallinta on keskeinen perusilmiö fotosynteesissä, lasereissa, ledeissä ja aurinkokennoissa. New Yorkin City Collegen tutkijat ovat nyt esitelleet uudenlaisen keinotekoisen median, fotonisen hyperkiteen, jolla voi ohjata valon ja aineen vuorovaikutusta ennennäkemättömillä tavoilla.
Innovaatio voi johtaa ultranopeisiin ledeihin, parempaan absorboitumiseen aurinkokennoissa ja yksittäisten fotonilähettimien kehittämiseen kvantti-informaation käsittelyyn, hehkuttaa koulun fysiikan professori Vinod M. Menon.
Fotonikiteet ja metamateriaalit ovat kaksi tunnetuinta keinotekoista materiaalia, joita käytetään manipuloimaan valoa. Kuitenkin niiden heikkouksina on kaistanleveyden rajallisuus ja huono valon emissio.
Hyperkiteillä voitetaan nämä epäkohdat ottamalla parhaat puolet fotonikiteistä ja metamateriaaleista. Hyperkide lisäksi toimii paremmin: valon emissionopeus kasvaa, samoi säteilyn intensiteetti.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 10.5.2017
Kun verkkojen välisten yhdyskäytävien toteuttamisessa ollaan siirtymässä enenevässä määrin yhdessä tapahtuvaan reunalaskennan ja tekoälyn hyödyntämiseen, yksi järjestelmäkomponentti tahtoo jäädä turhan vähälle huomiolle: ihmisen ja koneen välisen rajapinnan toteuttava laite. Näin voi käydä esimerkiksi käytettäessä laitekehikkoja tai tietokonekoteloita järjestelmäarkkitehtuuriin kuuluvien edge-solmujen tekoälytoimintojen sijoituspaikkoina, kirjoittaa Advantech artikkelissaan.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
