Jos sovellus kaipaa liukulukulaskentaa, kuten vaikkapa keinotodellisuus tai koneoppinen, se tarvitsee tuekseen erittäin tehokkaan grafiikkaprosessorin. Sellainen on Nvidian uusi Volta. Kyse on 21 miljardin transistorin jättipiiristä, jolle on ahdettu 5000 grafiikan laskentaydintä.
Nvidian perustaja Jensen Huangin mukaan Volta suorituskyky vastaa deep learning -sovelluksissa sadan mikroprosessorin tehoa. - Pascal-arkkitehtuuriin verrattuna Voltan huipputeho on viisinkertainen teraflopseissa mitattuna, Huang hehkutti.
Keinoälysovelluksiin kehitettyjä Tensor-ytimiä Voltalla on 640. DRAM-muistiväylä on toisen polven HBM2, jota pitkin data siirtyy 900 gigatavun sekuntinopeudella. Väylä on puolet leveämpi kuin Nvidian aiemmissa GPU-piireissä.
Huang esitteli ensimmäistä Volta-piiriä eli Tesla V100-prosessoria tekniikan lanseeraustilaisuudessa. Piiri on valmistettu TSMC:n 12 nanometrin prosessissa, jolloin se vie piillä tilaa massiiviset 815 neliömilliä.
Yksi Tesla V100 -prosessoreista koostuva palvelin voi Huangin mukaan korvata satoja yleiskäyttöisiä mikroprosessoreja superkoneiden moottorina.
Kun suurteholaskennan (HPC) työkuormat monimutkaistuvat, generatiivinen tekoäly sulautuu yhä tiiviimmin moderneihin järjestelmiin ja lisää kehittyneiden muistiratkaisujen tarvetta. Vastatakseen näihin muuttuviin vaatimuksiin ala kehittää uuden sukupolven muistiarkkitehtuureja, jotka maksimoivat kaistanleveyden, minimoivat latenssin ja parantavat energiatehokkuutta.
