Telia oli saanut tilapäisen luvan testata 5G-yhteyksiä 3,5 gigahertsin taajuudella, josta odotetaan ensimmäistä merkittävää uutta 5G-taajuusaluetta. Eilen se demosi yhdessä Nokian kanssa, miten linkissä päästään tavoiteltuun yhden millisekunnin viiveeseen.
Nokian Bell Labsin tutkimusjohtaja Lauri Oksasen (kuvassa) mukaan demossa oltiin niin lähellä 5G:tä kuin tällä hetkellä on mahdollista, standardointihan on edelleen kesken. Demossa linkin viive eli latenssi saatiin putoamaan 4G:n 13-15 millisekunnista yhteen millisekuntiin.
Viivettä Oksanen pitää 5G:n olennaisimpana osana, jopa kuluttajien odottamia huimia datanopeuksia suurempana. - Viiveen hallitseminen on operaattoreille kaikkein hankalin osa. Miten varmistetaan viiveen hallinta, vaikka samalla yhteydessä muutkin sovellukset pyytävät resursseja, Oksanen kuvasi.
Demolaitteisto perusti Airscale-tukiasemiin ja Airframe-palvelimiin, jotka esittivät pilvipohjaista prosessointia. Tukiasemissa oli käytössä ulkokäyttöön suunnitellut antennit. Toinen laitteisto emuloi päätelaitetta, koska 3,5 gigahertsin taajuudella toimivia kännyköitä ei vielä ole.
Oksanen uskoo, että kun sellaisia aikanaan saadaan ja tukiasema siirtyy kentälle käyttöön, myös käyttäjä pääsee nauttimaan samasta yhden millisekunnin viiveestä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että virtuaalitodellisuussovellukset toimivat reaaliaikaisesti myös langattoman yhteyden yli.
VR-linkki ei voi kulkea maailman toiselle puolelle myöskään 5G-aikana. - Valonnopeus rajoittaa. Yhdessä millisekunnissa data kulkee sadan kilometrin matkan ja takaisin. Pilveä on pakko sijoittaa verkon reunalle, Oksanen sanoi.
Telialla 5G-yhteydellä ohjattiin robotteja, jotka tasapainottivat pallon kameranäön avulla reilussa sekunnissa. Ero 4G:een oli huomattava. Operaattorin kannalta 5G voi merkitä myös sitä, että millisekunnin viiveen omaavaa yhteyttä voidaan myydä premium-hintaan sitä haluaville.
Telian teknologiajohtaja Jari Collin visioi 5G-tulevaisuutta, jossa oman lätkäjoukkueen vieraspeliä pääsisi seuraamaan virtuaalilaseilla pelin keskelle. Sellaisesta olisi jo valmis vähän maksamaankin, ainakin jos oma joukkue on voittanut jo kaksi mestaruutta putkeen.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
Tulevaisuuden autot nojaavat yhä tiukemmin nopeaan datansiirtoon. Tämän dataväylän pitää perustua standardiin. Sellainen on PCIe-väylä, kertoo Microchip.