Apple aloitti oikeastaan itse varustelukilpailun älypuhelin- ja tablettinäyttöjen tarkkuudessa lanseeraamalla retina-termin tarkkuuden kuvaamiseen. Sittemmin moni muu valmistaja on esitellyt näyttöjä, jotka ovat iPhonen ruutuja tarkempia. Tulevan iPhonen 8:n myötä Apple ottaa taas ykköspaikan.
Esimerkiksi The Verge -sivusto on raportoinut verkkoon vuotaneista kehittäjäkoodeista, joiden mukaan tulevan iPhone 8:n näyttöresoluutioissa mainitaan myös 2436 x 1125 -tila. Laitteen toiminnallisen näytön 5,15-tuumaisessa koossa tämä tarkoittaisi 521 pistettä tuumalla.
Nykyisen iPhone 7:n näytön resoluutio on 1334 x 750 pistettä 4,7 tuuman fyysisessä paneelissa. Tätä 326 pisteen tarkkuutta tuumalla Apple kutsuu retinaksi. Ilmeisesti tulevan iPhonen näytölle joudutaan kehittämään jokin uusi termi, esimerkiksi superretina?
Monessa älypuhelimessa näyttö erottelee yli 400 pikseliä tuumalla. Uuden iPhonen lukemat nostavat sen samaan luokkaan esimerkiksi Google Pixelin ja Samsung GS8:n kanssa.
Yleisesti ajatellaan, että yli 400 ppi-tarkkuudella näytön resoluutio alkaa olla ihmissilmän erotuskyvyn äärirajalla. Tyypilliseltä älypuhelimen katseluetäisyydeltä ihmisen on vaikea erottaa 300 ja 400 ppi:n näyttöjen eroa.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
