Microsoft on julkaissut uusimman version Security Intelligence Report (SIR) -tietoturvaraportistaan. Vuoden 2017 maaliskuussa haitallisten verkkosivustojen määrä oli Suomessa kaikista tutkituista maista ja alueista alhaisin. Haitallisia ohjelmia sisältävien palvelimien määrä oli Suomessa 4,1 palvelinta 1 000 palvelinta kohden, kun maailmanlaajuinen keskiarvo oli 14,8.
Myös haittaohjelmatartuntojen ja -havaintojen määrä on Suomessa edelleen laskusuunnassa. Maaliskuussa 2017 vain 2 prosenttia Windows-työasemista teki haittaohjelmahavainnon Suomessa, kun globaali keskiarvo oli 7,8 prosenttia.
Tietokoneiden tietoturvasta on huolehdittu Suomessa hyvin: keskimäärin 92,2 prosenttia tietokoneista on suojattu reaaliaikaisella turvallisuusohjelmistolla, mikä on korkein osuus kaikista tutkituista maista ja alueista. Globaalisti keskimäärin 87,3 prosentissa tietokoneista oli käytössä jonkinlainen turvallisuusohjelmisto vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä.
Microsoft julkisti raporttinsa nyt 22. kerran. Se kuvaa tammi–maaliskuun tietoturvan tilaa globaalisti yli 100 maassa ja alueella sekä verkon haavoittuvuuksien, hyökkäyksien, haittaohjelmien ja verkkopohjaisten hyökkäyksien kehitystä.
Pilvipalvelujen yleistyessä myös hyökkäykset kuluttajien ja yritysten pilvessä oleville käyttäjätileille yleistyvät, kehittyvät ja nopeutuvat. Microsoftin mukaan hyökkäykset pilven käyttäjätileille ovat lisääntyneet 300 prosentilla viimeisen vuoden aikana. Kirjautumisyritykset vahingollisista IP-osoitteista ovat lisääntyneet 44 prosenttia tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä vuoden takaiseen verrattuna.
Pilvipalvelut kuten Microsoft Azure ovat jatkuvia kohteita hyökkääjille, jotka käyttävät aseinaan virtuaalikoneita sekä muita palveluja. Hyökkäyksiä tapahtuu ympäri maailman. Yli kaksi kolmasosaa Azure-palveluihin kohdistuvasta hyökkäyksistä vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä tuli kiinalaisista (35,1 prosenttia) ja yhdysvaltalaisista (32,5 prosenttia) IP-osoitteista.
Kiristysohjelmat iskivät erityisen paljon Eurooppaan. Eniten kiristysohjelmia havaittiin Tšekin tasavallassa, Italiassa, Unkarissa, Espanjassa, Romaniassa, Kroatiassa ja Kreikassa. Vähiten kiristysohjelmia esiintyi Japanissa, Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Myös Suomessa, Norjassa ja Virossa kiristysohjelmia esiintyi varsin vähän.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
