Tukholmalaisen Kuninkaallisen teknisen korkeakoulun eli KTH:n tutkijat ovat ottaneet merkittävän askeleen kohti optista kvantti-informaation prosessointia sirulla. He ovat onnistuneet luomaan järjestelmän vaatimat rakennuspalikat integroimalla keinotekoisia atomeja (kvanttipisteitä) piipohjaisiin fotonisiin siruihin. Sitten he ovat generoineet ja suodattaneet yksittäisiä fotoneja sirulla ilman ulkoisten komponenttien käyttöä.
Kvanttitietokoneiden ja verkkojen odotetaan ylittävän nykyiset klassiset tietokoneet ja verkot. Niiden mahdollisiin sovelluksiin kuuluvat energiatehokas laskenta, tunnistus ja turvallinen viestintä. Aiheessa on kuitenkin haasteita voitettavana.
Aiemmin oli erittäin vaikeaa eristää kvanttipisteitä ja sijoittaa ne hyödylliseen piiriin, koska ne kasvatetaan satunnaisesti ilman kunnollista ominaisuuksien ja aseman hallintaa piirissä. Lisäksi on vaikeaa tuottaa yksittäisiä fotoneja samalla sirulla ilman ulkoista suodatusta poistamaan kaikki kvanttiemittereistä ja taustavalosta tulevat ei-toivotut signaalit, toteaa tutkija Ali Elshaari.
Professorien Val Zwillerin ja Klaus D. Jönsin johtama tutkimusryhmä käytti uudenlaista nanomanipulaatiotekniikkaa siirtämään valitut ja ennalta karakterisoidut yksittäisien fotoniemitterit piisirulle. Tyhmä rakensi sitten integroidun optisen piirin suodattamaan yksittäisen fotoneja ja multipleksoimaan niitä.
- Jotta saavutettaisiin toimiva integroitu kvanttipiiri, sen komponentit on rakennettava deterministisesti. Tämä tarkoittaa, että jokainen piirikomponentti on huolellisesti suunniteltu ja optimoitu suorittamaan tietty tehtävä. Ei ole tilaa satunnaisuudelle tai sattumalle, toisin kuin aikaisemmissa lähestymistavoissa. Elshaari sanoo.
Kyseessä on uudenlainen hybridi lähestymistapa, jossa yhdistyy kaksi puolijohdeteknologiaa, III-V-tekniikka nanolankapohjaisten kvanttiemittereiden muodossa ja piiteknologia integroidun optisen piirin muodossa.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 14.9.2017
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
