Keskimääräiset laajakaistanopeudet ovat edelleen aika vaatimattomia, eivätkä ne riitä lähivuosien 4K-television ja muiden datasyöppöjen palvelujen jakamiseen. Lontoon University Collegessa on kuitenkin kehitetty tekniikka, jolla laajakaistan nopeus voi kasvaa jopa 10 gigabittiin sekunnissa jokaisessa kotitaloudessa.
UCL:n tutkija Dr Sezer Erkilinçin mukaan avuksi tässä voi tulla uusi vastaanotintekniikka, joka tuo oman dedikoidun valon aallonpituuden jokaiselle kuituyhteyden käyttäjälle. Tällaista vastaanotinta kutsutaan koherenssivastaanottimeksi.
Näitä vastaanottimia on jo olemassa, mutta ne ovat toistaiseksi olleet erittäin kalliita. Siksi laitteet on varattu lähinnä maiden välisten runkoverkkoyhteyksien käyttöön. Nature Communications -lehdessä esitelty tutkimus kuvaa nyt uutta, yksinkertaista ja edullista koherenssivastaanotinta.
Kuituyhteyksien tehokkuuden maksimoimiseksi data lähetetään eri aallonpituuksilla eli valon väreillä. Koherenssivastaanotin antaa jokaiselle käyttäjälle oman aallonpituuden, joten yhteyden nopeus ei riipu käyttäjien määrästä. Uudessa rakenteessa esimerkiksi valonilmaisia tarvitaan vain neljäsosa aiemmasta.
Yksinkertaisemmaksi vastaanotin saatiin ottamalla käyttöön koodaustekniikka, joka on alun perin kehitetty estämään langattoman signaalin vaimeneminen. Tämän ansiosta samaa kuituyhteyttä voidaan käyttää sekä ylä- että alavirtaan datalinkissä.
Tulokset ovat lupaavia. Erkilinçin johtama tiimi onnistui siirtämään dataa 37,6 ja 108 kilometrin matkat kahdeksalle käyttäjälle vähintään 10 giganitin sekuntinopeudella. Tämä on 30 kertaa nopeammin kuin tämän hetken nopein laajakaistayhteys Englannissa.
Parasta tekniikassa on se, että sitä voidaan hyödyntää olemassa olevassa kuituverkossa. Näin se ei vaadi valtavia lisäinvestointeja.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
