Punaiselle, siniselle ja vihreälle herkät väritunnistimet, jotka on pinottu päällekkäin, saattaisi mahdollistaa kuva-anturille ennennäkemättömän tarkkuuden ja herkkyyden. Sveitsiläisen materiaalitekniikan tutkimuslaitoksen Empan ja ETH Zurichin tutkijat ovat kehittäneet kuva-anturin prototyypin, joka absorboi valoa lähes optimaalisesti kerrosmaisella värianturilla. Se on myös halpa valmistaa.
Perinteisellä kuva-anturilla kukin yksittäinen pikselialue voi absorboida vain pienen osan valonspektristä. Lisäksi ne ovat järjestetty rinnakkaiseen mosaiikkimuotoon, josta ohjelmistoalgoritmit sitten muodostavat värikuvan.
Päällekkäisistä antureista koostuvia antureita on kehitetty ja valmistettu muun muassa piistä. Näissä viritelmissä eri kerrosten absorptiospektrit eivät olleet riittävän erillisiä, joten ne eivät kauaa markkinoilla menestynyt. Lisäksi ratkaisun toteuttaminen vaati monimutkaista ja kallista valmistusprosessia.
Nyt Empan tutkijoiden kehittämä anturi koostuu kolmesta erityyppisestä perovskiitistä. Niiden koostumuksesta riippuen ne voivat absorboida osaa valonspektristä, mutta silti ne pysyvät läpinäkyvinä muille taajuuksille.
Maksym Kovalenkon ryhmän tutkijat Empasta ja ETH Zurichistä tuottivat sen avulla värikentän, jonka koko oli vain yksi pikseli. He pystyivät jäljentämään sekä yksinkertaisia yksiulotteisia että realistisempia kaksiulotteisia kuvia, joilla on hyvä värisyvyys (color fidelity).
Tämän uuden lähestymistavan edut ovat selkeät: absorptiospektrit ovat selvästi eriytyneitä ja värin tunnistus on paljon tarkempi kuin piin tapauksessa. Lisäksi absorptiokertoimet, erityisesti valokomponenteille, joilla on suuremmat aallonpituudet (vihreä ja punainen), ovat huomattavasti korkeammat perovskiiteissä kuin piissä.
Tämän seurauksena kerrokset voidaan tehdä huomattavasti pienemmiksi, mikä puolestaan mahdollistaa pienet pikselikoot. Tämä ei ehkä ole ratkaisevaa tavallisissa kameratunnistimissa. Sen sijaan muissa analyysitekniikoissa kuten spektroskopiassa tämä voi mahdollistaa huomattavasti suuremman resoluution.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 22.11.2017
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
