Nvidia on esitellyt uuden Volta-arkkitehtuurin perustuvan grafiikkaprosessorin. Yhtiön mukaan Titan V -nimellä esitelty grafiikkasuoritin muuttaa tavallisen PC:n supertietokoneeksi. 21,1 miljardilla transistorilla on saatu aikaan 110 teraflopsin eli liukulukuoperaation laskentateho sekunnissa.
Supertietokone-hehkutus on tietysti aika rohkeaa. Maailman nopein superkone ylsi Titan V:n liukulukunopeuteen jo 1990-luvun alkupuolella. Silti kyseessä on merkittävä hyppäys eteenpäin, sillä edeltäjäänsä verrattuna Titan V tuo peräti 9-kertaisen suorituskyvyn.
Aiempaan Pascal-arkkitehtuuriin verrattuna Volta-pohjainen Titan V kaksinkertaistaa prosessoinnin energiatehokkuuden. Uuden grafiikkakortin ytimessä oleva jättiprosessori on valmistettu TSC:n 12 nanometrin FFN-prosessissa, joka on kustomoitu Nvidian tarpeita varten.
Titan V on tietysti kallis kortti, sillä sen hinta on 2999 dollaria. Sen ostamalla pääsee kuitenkin käsiksi Nvidian AI- ja koneoppimisohjelmistoihin Nvidian omassa pilvipalvelussa.
Nvidia esitteli Titan-tuotelinjan noin vuosi sitten. Silloin puhuttiin pelaajien äärimmäisestä grafiikkatehosta. Titan-V:tä ei enää markkinoilla suoraan pelaajille, vaan tekoälysovellusten kehittäjille.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
