Rochesterin yliopiston tutkijat ovat onnistuneet luomaan hiukkasia, joilla on negatiivinen massa atomisen ohuella puolijohteella. Tämä negatiivinen massa vaikuttaa keskitettyyn valoon mikro-onkalossa. Löydöksen avulla voidaan kehittää esimerkiksi erittäin vähän tehoa kuluttava laser.
Tämä yksinään on jo ”mielenkiintoinen ja jännittävä fysiikan näkökulmasta”, sanoo kvanttioptiikan ja kvanttifysiikan dosentti Nick Vamivakas. - Mutta luomallamme laitteella voidaan myös tuottaa laservaloa vähitellen pienenevällä käyttöteholla.
Laite koostuu kahdesta peilistä muodostuvasta optisesta mikrokaviteetista, jonne tutkijat sijoittivat atomisen ohuen molybdeeni-diselenidi -puolijohteen. Puolijohde sijoitettiin siten, että sen vuorovaikutus rajatun valon kanssa tuotti puolijohteesta eksitoneja, jotka yhdistyivät fotonien kanssa polaritonien muodostamiseksi.
- Kun eksiton saadaan luovuttamaan osa identiteetistään fotonille polaritonin luomiseksi, saamme käyttöömme objektiin, jolla on negatiivinen massa. Muut tutkimusryhmät ovat tehneet kokeita samanlaisilla laitteilla, mutta tämä on ensimmäinen laite, jolla tuotetaan negatiivisia massoja, toteaa Vamivakas.
Penn Staten, ETH Zürichin, Pittsburghin yliopiston ja israelilaisen Holon Institute of Technologyn kokoama tutkijaryhmä on osoittanut, että valohiukkasten käyttäytyminen voidaan tehdä vastaamaan ennusteita neliulotteisesta versiosta kvantti Hall -vaikutuksesta.
Täten he ovat ensimmäistä kertaa rakentaneet kaksiulotteisen kokeilujärjestelmän, jonka avulla voi tutkia materiaalien fysikaalisia ominaisuuksia, jotka teoretisoituvat olemassa olevaksi vain neliulotteisina.
Tutkijat osoittivat, että neliulotteisen kvantti-Hall fysiikka voidaan emuloida käyttämällä fotoneja, jotka kulkevat lasisen aaltojohdematriisin läpi.
Löytö on enemmän tieteellinen mutta tutkijat arvelevat, että korkeamman ulottuvuuden fysiikkaa voitaisiin käyttää suunnitteluperiaatteena uudenlaisille fotoniikkalaitteille.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 24.1.2018
Business Finland on myöntänyt Jyväskylän yliopistolle merkittävän, 840 000 euron rahoituksen tutkimushankkeelle, jonka tavoitteena on tutkia generatiivisen tekoälyn (GenAI) hyödyntämistä ohjelmistokehityksen eri vaiheissa. Hanke kantaa nimeä Generative AI for the Software Development Life Cycle, ja sen kokonaisbudjetti Jyväskylän yliopiston osalta on 1,2 miljoonaa euroa, josta 30 prosenttia katetaan yliopiston omarahoituksella.
Imagination Technologies on esitellyt uuden E-Series-arkkitehtuurin, joka yhdistää grafiikka- ja tekoälylaskennan ensimmäistä kertaa samaan RISC-V-prosessoriin pohjautuvaan IP-lohkoon. Uutuus avaa tietä tehokkaammille, joustavammille ja energiaa säästäville reunalaitteille – älypuhelimista robottiautoihin.
Testaus- ja simulaatiojärjestelmistään tunnettu Keysight Technologies on julkaissut päivitetyn version System Designer for USB -työkalustaan. Uusin versio tukee nyt USB4 v2-standardia, mikä mahdollistaa uusimpien USB-teknologioiden hyödyntämisen jo suunnitteluvaiheessa.
5G RedCap -teknologia on suunniteltu kuromaan umpeen kuilua energiatehokkaiden ja erittäin nopeiden verkkojen välillä, avaten tien uuden sukupolven IoT-laitteille. Tutustu, miten tämä teknologia mullistaa 5G-ekosysteemin ja vie IoT-sovellukset täysin uudelle tasolle.
