Japanilainen JDI (Japan Display Inc) on saanut valmiiksi pitkän kehitystyön, jossa yritys toteutti LCD-pinnalla toimivan kapasitiivisen kosketusanturin. Yrityksen kannalta ikävää on, että tekniikka näyttää tulevan esimerkiksi älypuhelimiin liian myöhään.
Puhelinvalmistajat ovat vuosia miettineet, miten saada sormenjälkianturi lasipinnan alle. Käytännössä ne haluavat erillisestä kotinäppäimestä eroon laitteen etupinnalla. Applen viime syksynä esittelemä Face ID -tekniikka muutti tämän pelin säännöt, eikä lasin alle tuleva anturi enää ole kaikkien suunnitteluissa.
Se ei poista JDI:n saavutuksen arvoa. yhtiö on onnistunut integroimaan esimerkiksi digikameroissa käytetyn Pixel Eyes -kosketustekniikkansa lasialustaan. Näin LCD-näytön läpi voidaan aistia kapasiteetin muuttuminen.
JDI sanoo aloittavansa anturinsa kaupalliset toimitukset seuraavan vuoden aikana. Anturi on kooltaan 8x8-millinen ja sen resoluutio on 160 x 160 pistettä. Pikselitiheys on näin peräti 508 pikseliä tuumalla.
JDI:n kaavailuissa älypuhelin ei enää olekaan kovin kiinnostava laite. Sen sijaan lasisubstraatin erittäin hyvän läpinäkyvyyden ansiosta kosketusanturi voidaan integroida moniin uusiin laitteisiin ja sovelluksiin. Sillä voidaan esimerkiksi korvata painonapit erilaisissa turvalaitteissa ja -lukoissa, tai toteuttaa biometrinen tunnistus pankki- tai henkilökortilla.
Älypuhelimissa kosketusantureista on muutenkin tullut hyvin pienikatteista vakiotekniikkaa. Normaali piipohjainen kapasitiivinen anturi maksaa pari dollaria. Applen päätös luopua kosketusantureista tarkoitti esimerkiksi IHS-tutkimuslaitoksen mukaan sitä, että seuraavan 3-4 vuoden aikana jopa yli miljardia kosketusanturia jää myymättä älypuhelimiin.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
