Illinoisin yliopiston tutkijat ovat osoittaneet, että ääniaaltoja voidaan käyttää mikropiireille sopivien optisten diodien tuottamiseksi. Isolaattorit eli suuntavaimentimet ovat yksisuuntaisia rakenteita, jotka vastaavat elektronisia diodeja. Ne suojaavat laserlähteitä heijastuksista ja ovat välttämättömiä valosignaalien reitittämiseksi optisissa verkoissa.
Nykyisin näissä joudutaan turvautumaan magneettisiin materiaaleihin, jotka eivät sovi mikrosiruille. Tutkijoiden kehittämä uusi rakenne on vain 200 x 100 mikronin kokoinen – tämä on noin neliösentin kymmenestuhannesosa - ja valmistettu valoa läpäisevästä alumiininitridistä. Pietsosähköisesti tuotetut ääniaallot pakottavat valon kulkemaan vain yhteen suuntaan.
Arkielämässä emme näe valojen vuorovaikutusta äänen kanssa mutta tutkimuksessa havaittiin, että valo ja ääni ovat vuorovaikutuksessa hyvin hienovaraisella tavalla. Näin tekniikka tuottaa ei-vastavuoroisen modulaattorin (taajuussiirtyvä isolaattori) epäsuoran kaistojen välisen sironnan avulla.
Oregonin valtionyliopiston tutkijat ovat puolestaan suunnitelleet ja valmistaneet maailman pienimmän ja vähiten energiaa kuluttavan sähköoptisen modulaattorin.
Sähköoptinen modulaattori on avainasemassa kuituoptisissa verkoissa. Aivan kuten transistori on sähköisten signaalien kytkin, sähköoptinen modulaattori on optisten signaalien kytkin.
Uusi modulaattori on kymmenen kertaa pienempi ja voi olla sata kertaa energiatehokkaampi kuin parhaat aikaisemmat laitteet. Se on suurin piirtein bakteerin kokoa eli noin 0,6 x 8 mikronin kokoinen.
Keksinnössään tutkijat tukeutuivat myös Oregon Statessa kehitettyyn läpinäkyvään johtavaan oksidimateriaaliin. Rakenteessa hyödynnetään läpinäkyvää johtavaa oksidiporttia tyypillisen metalliportin sijasta yhdistämään puolijohtava metallioksidikondensaattori ja ultrapienikokoinen fotonikide nanokaviteetin eli onkalon kanssa.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 31.1.2018
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
