Yhdysvaltain laivaston tutkimuslaboratoriossa on kehitetty uusi perovskiitti, jonka avulla on mahdollista tehdä nykyistä kirkkaampia ledejä tai tehokkaampia lasereita.
Kuvassa tutkijat Alex Efros Noam Bernstein takana sekä John Michopoulos ja John Lyons istumassa. Takana näkyy uuden nanokiteen atomirakenne. Kyse on CsPbX3-yhdisteestä eli cesium-lyijy-halidi-perovskiitista.
CsPbX3-kiteen erityinen ominaisuus on se, että sen eksitoni-tila on kirkas. Tämä tarkoittaa, että kide emittoi valoa paljon nopeammin kuin nykyiset ledimateriaalit. Kide saadaan emittoimaan koko näkyvän valon aluetta, kun vaihdellaan kloorin, bromin ja jodin välillä rakenteessa.
Kaikissa puolijohteissa alin energiatila eksitonissa on ”pimeä”. Tämä tarkoittaa, että materiaali emittoi valoa hitaasti ja heikosti. Koska perovskiittinanokiteissä alhaisin eksitonin energiataso on ”kirkas”, se emittoi valoa 20 kertaa nykyisiä materiaaleja nopeammin huoneenlämmössä. Kryo-alueen lämpötiloissa perovskiitti alkaa säteillä valoa 1000 kertaa nopeammin, mutta sen käytännön soveltaminen on toki vaikeampaa.
Ominaisuutta voidaan hyödyntää monella tapaa. Voidaan esimerkiksi valmistaa eldejä, jotka emittoivat valoa 20 kertaa kirkkaammin. Tai ajaa niitä pienemmällä virralla, jolloin säästetään tehonkulutuksessa. Samanlaiset edut toteutuvat myös laserien toimintaan.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
