Tiedemaailmassa on etsitty tapoja rajoittaa valoa erittäin pieniin tiloihin. Esimerkiksi metallit voivat pakata valoa alle aallonpituuden mittoihin (diffraktiorajoitus). Nyt fotoniikkaan erikoistuneen ICFO-instituutin tutkijat yhdessä MIT:n ja portugalilaisen Minhon yliopiston kanssa pystyvät rajoittamaan ja ohjaamaan valoa yhden atomin paksuisessa kerroksessa grafeenin avulla.
Valo voi toimia erittäin nopeana tietoliikennekanavana, esimerkiksi tietokonesirun eri osien välillä, mutta sitä voidaan hyödyntää myös erittäin herkissä antureissa tai nanokokoisissa lasereissa.
Kansainvälinen tutkijaryhmä rakensi 2D-materiaalien heterorakenteista uudenlaisen nano-optisen rakenteen. Grafeenikerroksen päälle he liittivät boorinitridikerroksen (hBN) ja tämän päälle sijoitettiin ryhmä metallitankoja.
Grafeenia käytettiin, koska se pystyy siirtämään valoa "plasmonien" muodossa. Kun rakenteen läpi syötettiin infrapunavaloa, havainnoivat osoittivat plasmonien etenevän metallin ja grafeenin välissä. Pienimmän mahdollisen tilan saavuttamiseksi tutkijat kutistivat metallin ja grafeenin välistä kuilua, jotta nähtäisiin, pysyikö valon rajoittuminen tehokkaana ilman ylimääräistä energiahäviötä.
Tutkijoiden hämmästykseksi nähtiin, että vaikka hBN-kerrosta käytettiin välikappaleena, plasmonit olivat edelleen valon virittämiä ja saattoivat edetä vapaasti samalla kun ne olivat rajoittuneita vain atomin paksuiseen kanavaan.
Lisäksi plasmonin etenemisen saattoi kytkeä päälle tai pois yksinkertaisesti jännitteen avulla. Tämä todisti, että valoa voidaan ohjata kanavissa, jotka ovat alle yhden nanometrin korkuisia.
Tutkimuksen tulokset mahdollistavat aivan uudenlaiset optoelektroniset rakenteet, jotka ovat vain yhden nanometrin paksuisia, kuten pienikokoiset optiset kytkimet, ilmaisimet ja anturit. Uudenlainen 2D-materiaalien atomitasoinen rakenneratkaisu on myös osoittautunut sovellettavaksi monenlaisille täysin uusin materiaalien rakenteille, joissa sekä valoa että elektronia voidaan ohjata jopa nanometrien mitoituksissa.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 27.4.2018
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
