Michiganin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet laitteen, jota he kutsuvat maailman pienimmäksi tietokoneeksi. Laite on kooltaan vain 0,3 milliä kanttiinsa, joten se on vain noin yksi kymmenesosa IBM:n maaliskuussa esittelemästä pienimmästä tietokoneesta.
Asia on ajankohtainen, koska IBM:n maaliskuussa esittelemä laite pyrki määrittelemään uudelleen sen, mitä voidaan pitää tietokoneena. Uudet mikrokokoiset nanotietokoneet menettävät kaiken ohjelmakoodinsa ja datansa heti, kun niistä sammutetaan virta.
Michiganin prosessori David Blaauwin mukaan on makuasia, kutsutaanko uusia nanotietokoneita tietokoneiksi. RAM-muistin ja aurinkokennon lisäksi niissä on prosessorit sekä langattomat lähettimet ja vastaanottimet.
Koska nanotietokoneisiin ei mahdu perinteisiä antenneja, ne vastaanottavat ja lähettävät dataa näkyvän valon avulla. Tukiasema siirtää niille sekä tehon että ohjelmakoodin valon välityksellä.
Michiganin tutkijoiden mukaan iso haaste rakentaa nanotietokone oli ajaa sitä erittäin pienellä virralla, kun kotelon piti olla läpinäkyvä. Vain näin tukiasemasta tai reitittimestä tuleva näkyvä valo voi tuottaa virtaa tietokoneen pienissä piireissä. Elektroniikan ajaminen erittäin alhaisella virralla on haaste senkin takia, että useat signaalit (lataus, virta ja jännite) tulevat tällöin kohinaisemmiksi.
Michiganilaisten nanotietokone raportoi lämpötilamuutoksista hyvin pienillä aloilla, kuten soluryppäissä. Se muuntaa lämpötilaerot ajan intervalleiksi, jotka viestitään sähköisinä pulsseina. Koneen tarkkuus on noin 0,1 Celsius-astetta, tutkijat kehuvat.
Murata on esitellyt kaksi uutta HaLow-moduulia, jotka mahdollistavat jopa kilometrin kantaman Wi-Fi-yhteydellä. Nämä kompaktit, Sub-1 GHz -taajuuksia tukevat moduulit tarjoavat tehokkaita ratkaisuja erityisesti älykotien, teollisuuden ja infrastruktuurin IoT-sovelluksiin.
Kun verkkojen välisten yhdyskäytävien toteuttamisessa ollaan siirtymässä enenevässä määrin yhdessä tapahtuvaan reunalaskennan ja tekoälyn hyödyntämiseen, yksi järjestelmäkomponentti tahtoo jäädä turhan vähälle huomiolle: ihmisen ja koneen välisen rajapinnan toteuttava laite. Näin voi käydä esimerkiksi käytettäessä laitekehikkoja tai tietokonekoteloita järjestelmäarkkitehtuuriin kuuluvien edge-solmujen tekoälytoimintojen sijoituspaikkoina, kirjoittaa Advantech artikkelissaan.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
