Arvostetussa Nature Physics -lehdessä julkaistussa artikkelissaan Aalto-yliopiston professori Jukka Pekolan johtama ryhmä osoittaa, miten pienet kvanttijärjestelmät ovat vuorovaikutuksessa ympäristöönsä ja miten energia liikkuu sekä kvanttijärjestelmän sisällä että kvanttimaailman ja makroskooppisen maailman välillä. Pekolan ryhmä tutkii systeemejä, joissa kvantti-informaatio ja termodynaamiset ilmiöt esiintyvät yhtä aikaa.
- Olemme toteuttaneet pienen lämpöventtiilin, joka perustuu kvanttitietokoneiden ja kvanttilämpövoimakoneiden perusosaseen, suprajohtavaan kvanttibittiin eli kubittiin, professori Pekola kertoo.
Kvanttitietokoneissa kubittien tulee toimiakseen säilyttää herkkä kvantittunut tilansa eristyksissä ulkomaailman häiriöistä. Kvanttimaailman lämpövoimakoneissa kubittien taas pitäisi kytkeytyä ympäristöönsä, jotta lämpö voisi siirtyä paikasta toiseen.
Ratkaistavaksi jää erityisen hankala ongelma: miten ulkoisiin lämpölähteisiin kytketty kvanttijärjestelmä saavuttaa termisen tasapainon, kun lämpö kulkee järjestelmien välillä yksittäisten fotonien mukana?
- Kontrolloimme kubittia magneettikentällä niin, että voimme käyttää sitä kuin säätöventtiiliä. Se joko päästää fotoneita kubitin läpi tai estää niiden virtauksen, selittää Aalto-yliopiston tutkijatohtori Alberto Ronzani, artikkelin pääkirjoittaja.
Kvanttilämpökoneella voi muuttaa lämpöenergiaa sähköiseksi tai mekaaniseksi energiaksi – tai sitä voi käyttää takaperin, jäähdyttimenä.
- Olemme nyt osoittaneet, miten tällainen lämpökytkin toimii joissain tilanteissa. Tavoitteemme on selvittää teoreettisia ja kokeellisia menetelmiä yhdistelemällä, miten kvanttijäähdyttimet ja -lämpökoneet ylipäätään toimivat. Nyt saavuttamamme tulos on merkittävä tieteellinen askel rajatuista kvanttijärjestelmistä, jotka ovat häiriöttömiä ja häviöttömiä, kohti häviöllisiä eli täysin avoimia järjestelmiä, Pekola sanoo.
Tutkijaryhmään kuuluivat Alberto Ronzani, Bayan Karimi, Jorden Senior, Joonas Peltonen ja Jukka Pekola Aalto-yliopistosta sekä kokeelliseen osuuteen osallistuneet Yu-Cheng Chang ja ChiiDong Chen Kiinan tasavallan Taiwanin kansallisesta yliopistosta ja Academia Sinican fysiikan instituutista.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
