LiFi eli Light Fidelity on tekniikka, jossa näkyvän valon välkyntää käytetään datansiirtoon. Edinburghin yliopiston mobiilitekniikan professori Harald Haasin vuonna 2011 esittämä idea on nyt edennyt käyttöön asti. Skotlantilaisessa koulussa testataan LiFi-pohjaista laajakaistayhteyttä.
Tekniikan edinburghilaiselle yläasteelle toimittaa Haasin perustama pureLiFi. Kouluun asennetaan ledilamppuja, joiden välkynnän mukana siirretään dataa läppäreihin mokkulan välityksellä.
Ledivalojen synnyttämä datalinkki ei kykene tietenkään läpäisemään esimerkiksi seiniä, mikä rajoittaa yhteyden kantaman muutamaan metriin. Linkkiä voidaan kuitenkin hyvin käyttää pienen hotspotin tavoin. Ledilampun täytyy olla päällä, jotta Li-Fi -yhteys toimisi. Lamppu voidaan kuitenkin himmentää alle tuhannen lumeniin valotehoon eli hyvin himmeäksi.
Teoriassa esimerkiksi luokkahuoneessa voi olla kahdeksan LiFI-lamppua, joista kukin lähettää dataa 42 megabitin sekuntinopeudella. Tilassa olevilla on käytössä siis yli 300 megabitin laajakaistayhteys, joka kuluttaa merkittävästi wifiä vähemmän energiaa. LiFi-lampuilla on omat IP-osoitteensa, joten yhden lampun alueelta toiselle siirtyvä voi säilyttää yhteytensä verkkoon.
Brittilaivasto ehti jo tutkia LiFi-tekniikan soveltumista käyttöönsä ja testien perusteella datayhteys oli immuuni esimerkiksi vihollisen tutkasignaaleille, jotka sekoittavat monet muut datayhteydet. Operaattori O2 puolestaan testaa LiFiä Sloughissa sijaitsevan pääkonttorinsa nettiyhteyksiin.
LiFiä varten on myös perustettu oma työryhmä IEEE:n 802.11-ryhmän alle. Osaksi wifi-standardiperhettä LiFi on tulossa termillä 802.11bb. Standardin odotetaan valmistuvan vuonna 2021 ensimmäisten draftien valmistuessa jo ensi vuonna.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
