Operaattorit kiihdyttävät nyt vauhtiaan saadakseen kaupalliset 5G-palvelunsa käynnistettyä. Joillakin alueilla ne alkavat jo tämän vuoden aikana, Suomessa startataan ensi vuoden puolella 3,5 gigahertsin taajuushuutokaupan ratkettua. Samaan aikaan 3GPP täydentää kesällä hyväksyttyä 5G NR -standardiaan.
Kaikkiaan Release 15 -määrityksiin ollaan tekemässä kahdeksan lisäystä. Piirienvalmistajien kyse on ohjelmistotason muutoksista, joten ne eivät hidasta verkkojen käynnistymistä tai laitekehitystä.
Oheisesta 3GPP:n kaaviosta näkyy, etteivät lisäykset ole mikään epänormaali muutos. Standardeja on aina täydennetty ja niin tullaan jatkossakin tekemään. Operaattorin kannalta iso kysymys on päättää, mitä standardiversiota oma laitekanta tukee ja minkä päälle se rakennetaan.
Todennäköisesti tulossa olevat lisäykset Release 15 -määrityksiin eivät vaikuta päätelaitteiden aikatauluun. Kovin monia 5G NR -verkossa toimivia älypuhelimia ei tänä vuonna markkinoilla nähdä.
Lisäksi kannattaa muistaa, että 5G tarkoittaa eri taajuuksia Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Euroopassa tärkein alue on 3,5 gigahertsiä, joka huutokaupataan esimerkiksi Suomessa jo lähiviikkoina. Yhdysvalloissa 3,5 gigahertsin on varattu LTE-verkoille, joten siellä 5G tuodaan aivan eri taajuuksille.
USA:ssa operaattoreilla on vielä hallussaan hyvin erilaisia taajuuksia. T-Mobilella on 600 megahertsin alue, Sprintillä 2,5 gigahertsin alue ja Verizon ja AT&T lähtevät liikkeelle millimetrialueella (28 ja 39 GHz).
Samaan aikaan 3GPP:ssä suunnitellaan jo seuraavan polven Release 16 -määrityksiä. Näissä on kyse 5G:n evoluutioversiosta, jonka ensimmäisen vaiheen draftin pitäisi valmistua jo tämän vuoden loppuun mennessä.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
