Ethernet taitaa edelleen olla yleisin tapa liittää laitteet verkkoon tai reitittimeen, mikäli langatonta yhteyttä ei ole käytettävissä. Mutta miksi ihmeessä fyysinen liitäntä on edelleen kömpelö, vanha RJ45 vaikka tarjolla on muitakin vaihtoehtoja.
RJ45-liitin on ollut käytössä 1980-luvulta lähtien ja edelleen se löytyy monista läppäreistä ja reitittimistä. Samaan aikaan paljon nuorempi USB-liitäntä on kehittynyt mini-version kautta mikroksi, ja vastaava kehitys on tapahtunut muissakin liittimissä.
Totuus on, että monia sovelluksia varten RJ45-liitin on aivan liian iso. Pienillä korteilla liitin vie kohtuuttoman paljon tilaa. Yksi ratkaisu on tuoda Ethernet-liitäntä jonkin sovittimen läpi, jolloin fyysisenä liittimenä voidaan käyttää vaikkapa mikro-USB:tä.
RJ45-liittimelle on kuitenkin kehitetty myös pienempiä vaihtoehtoja. Esimerkiksi Harting esitteli jo pari vuotta sitten ix industrial -nimisen teollisuusliittimen, joka on peräti 70 prosenttia vanhaa RJ45-liitintä pienempi.
IX industrial -liittimen kautta voidaan syöttää datan lisäksi virtaa, joten se entisestään kutistaa liitäntöjen vaatimaa alaa tilanahtaudesta kärsivissä laitteissa. Silti liitin tukee Cat 6A -tason Ethernet-liikennettä eli 10 gigabitin yhteyksiä.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
