Ensimmäinen wifi-standardi julkistettiin kesällä 1997 nimellä 802.11-1997. Syyskuussa 1999 julkistettiin puolestaan standardit 802.11a ja 802.11b. WiFi Alliancelta kesti 20 vuotta saada jonkinlainen järkevä nimi uudelle hienolle tekniikalle. Uusi 802.11ax tunnetaankin jatkossa nimellä WiFi 6.
Allianssin mukaan uuden nimeämisen avulla halutaan helpottaa sekä valistajien että kuluttajien elämää. Samalla uusi nimeämistapa valuu myös alaspäin vanhempiin standardeihin: 802.11n tunnetaan jatkossa nimellä WiFi 4 ja 802.11ac nimellä WiFi 5.
Uuden nimeämisen myötä kaikki käyttäjät voivat helpommin ymmärtää, minkätyyppisiä nopeuksia heidän laitteillaan on mahdollista saavuttaa. Wifi-kehityksen aiempi periaate eli uusien standardien taaksepäin yhteensopivuus kuitenkin säilyy: vanhatkin laitteet toimivat uusiin reitittimiin perustuvissa verkoissa, vaikkei kaikkia nopeushyötyjä saadakaan käyttöön.
Kuudennen polven WiFi-tekniikka eroaa tämänhetkisestä WiFi 5:stä eli 802.11ac-standardista monella tapaa. Jo WiFi 5 lupasi teoriassa 1,2 gigabitin datanopeuden, mutta WiFi 6:een tuodut uudistukset kasvattavat yksittäisen käyttäjän kaistan nelinkertaiseksi.
Yksittäisessä WiFi 6 -datalinkissä nopeus voi olla jopa 3,5 gigabittiä sekunnissa. Tämä perustuu pitkälti 1024-QAM-modulointiin, joka on myös aiempia koodaustapoja energiatehokkaampaa. Läppärin akku siis kestää aiempaa pidempään WiFi-striimauksessa.
ETN:n digitaalinen aikakauslehti ETNdigi 1/2026 on julkaistu. Uusi numero kokoaa yhteen elektroniikka-alan keskeisiä teknologiateemoja kvanttilaskennasta ja tekoälystä energiatehokkaaseen tehoelektroniikkaan, IoT-järjestelmiin ja ajoneuvojen latausinfrastruktuuriin.
Nokian toimitusjohtaja Justin Hotard arvioi yhtiön Yhdysvaltain arvopaperimarkkinavalvoja SEC:lle toimittamassa Form 20-F 2025 -vuosiraportissa, että mobiiliverkkomarkkina ei ole lähivuosina varsinainen kasvuala. Hänen mukaansa markkinan odotetaan pysyvän lähinnä vakaana samalla kun Nokia keskittyy parantamaan liiketoiminnan kannattavuutta.
Lääkintälaitteiden internet (IoMT) yhdistää diagnostiikan, puettavat anturit ja sairaalalaitteet pilvipohjaisiin järjestelmiin. Etävalvonta, reaaliaikainen data ja koneoppiminen lupaavat parempaa hoidon laatua ja kustannussäästöjä, mutta samalla ratkaistavaksi jäävät yhteentoimivuus, sääntely ja tietoturva.