Ensimmäinen wifi-standardi julkistettiin kesällä 1997 nimellä 802.11-1997. Syyskuussa 1999 julkistettiin puolestaan standardit 802.11a ja 802.11b. WiFi Alliancelta kesti 20 vuotta saada jonkinlainen järkevä nimi uudelle hienolle tekniikalle. Uusi 802.11ax tunnetaankin jatkossa nimellä WiFi 6.
Allianssin mukaan uuden nimeämisen avulla halutaan helpottaa sekä valistajien että kuluttajien elämää. Samalla uusi nimeämistapa valuu myös alaspäin vanhempiin standardeihin: 802.11n tunnetaan jatkossa nimellä WiFi 4 ja 802.11ac nimellä WiFi 5.
Uuden nimeämisen myötä kaikki käyttäjät voivat helpommin ymmärtää, minkätyyppisiä nopeuksia heidän laitteillaan on mahdollista saavuttaa. Wifi-kehityksen aiempi periaate eli uusien standardien taaksepäin yhteensopivuus kuitenkin säilyy: vanhatkin laitteet toimivat uusiin reitittimiin perustuvissa verkoissa, vaikkei kaikkia nopeushyötyjä saadakaan käyttöön.
Kuudennen polven WiFi-tekniikka eroaa tämänhetkisestä WiFi 5:stä eli 802.11ac-standardista monella tapaa. Jo WiFi 5 lupasi teoriassa 1,2 gigabitin datanopeuden, mutta WiFi 6:een tuodut uudistukset kasvattavat yksittäisen käyttäjän kaistan nelinkertaiseksi.
Yksittäisessä WiFi 6 -datalinkissä nopeus voi olla jopa 3,5 gigabittiä sekunnissa. Tämä perustuu pitkälti 1024-QAM-modulointiin, joka on myös aiempia koodaustapoja energiatehokkaampaa. Läppärin akku siis kestää aiempaa pidempään WiFi-striimauksessa.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
