Jo nykyään elektroniset sydämentahdistimet edistävät ihmisten terveyttä, mutta nyt Marylandin yliopiston tutkijat pyrkivät luomaan ensimmäisiä mikroelektroniikkalaitteita, jotka liittyvät biologisiin järjestelmiin. Tavoitteena on biologinen muistilaite, joka voidaan kirjoittaa ja lukea joko biologisilla ja/tai sähköisillä tavoilla.
Tämä olisi iso muutos monella tapaa. - Laitteet, jotka vapaasti vaihtavat tietoja sähköisen ja biologisen maailman välillä muodostaisivat täysin uuden yhteisöllisen paradigman, sanoo projektin keskeinen tutkija professori William E. Bentley.
- Siitä on vain noin 60 vuotta, kun implantoitava sydämentahdistin ja defibrillaattori osoittivat, mitä laitteet voisivat saavuttaa stimuloimalla elektronisesti ionivirtoja. Kuvittele, mitä voisimme tehdä molekyylitaosn tietämyksellämme, jos voisimme hallita molekyylejä kuten glukoosia, hormoneja, DNA:ta, proteiineja tai polysakkarideja ionien lisäksi.
Tutkijaryhmä pyrkii siis kehittämään laitteita, jotka pystyvät vapaaseen tiedonvaihtoon elektronisten ja biologisten maailmojen välillä. Mikroelektroniikan kehityksestä huolimatta mikroelektroniikan ja biologisen maailman välillä on edelleen tekninen kuilu.
Yksi tärkeimmistä syistä tähän on se, että mikroelektroniikkalaitteet käsittelevät informaatiota hyödyntämällä materiaaleja, jotka tarjoavat tarvittavat elektronit. Biologisissa järjestelmissä ei ole vapaita elektroneja. Bentley ja hänen tiiminsä uskovat kuitenkin löytäneensä keinon.
Biologisissa järjestelmissä on pieni molekyyliluokka, joka pystyy kuljettamaan elektroneja. Nämä redox-molekyylit voivat kuljettaa elektronit mihin tahansa paikkaan. Redoksimolekyylien on kuitenkin ensin läpikäytävä useita kemiallisia reaktioita - hapettumis- tai pelkistysreaktioita - kuljettaakseen elektronit haluttuun kohteeseen.
Muokkaamalla soluja synteettisten biologisten komponenttien kanssa tutkijaryhmä on kokeellisesti osoittanut, että konseptisuunnitelma mahdollistaa vankan ja luotettavan tiedonvaihdon sähköisten ja biologisten (molekyylien) olemusten välillä.
Tutkijaryhmä onkin nyt kehittämässä uutta biologista muistilaitetta, joka voidaan kirjoittaa ja lukea joko biologisilla ja/tai sähköisillä tavoilla. Tällainen laite toimisi kuin muistikortti, joka käyttää molekyylisignaaleja avaintietojen tallentamiseen hyvin vähällä energiankäytöllä. Kehossa tällaisia laitteita voitaisiin käyttää biologisen käyttäytymisen hallintaan.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 8.10.2018
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
