Toshiba yhteistyökumppaneineen on rakentanut järjestelmän, joka ensimmäisenä maailmassa saavuttaa kvanttisalausavainjakelun nopeuden. Järjestelmä vakauttaa jatkuvan kvantti-avaimen jakelun nopeuden ja saavuttaa keskimäärin 10,2 Mbps:n jakelunopeuden jatkuvassa toiminnassa reilun kuukauden ajan.
Yhteisessä tutkimushankkeessa Toshiba ja lääketieteellinen ToMMo-organisaatio sovelsivat tekniikkaa välittäen genomien analyysitietoja. Näissä käytännön olosuhteissa tehdyissä kokeissa kvanttiteknologiset QKD-laitteet siirsivät kertakäyttöavaimilla salattua dataa optisissa kuiduissa noin 7 kilometrin etäisyydellä olevien kohteiden välillä.
Lisäksi järjestelmän optisiin kuitulinjoihin asennettiin langaton anturiverkko mittaamaan viestinnän ulkopuolisia ympäristömuutoksia, kuten optisen kuituun liittyviä ympäri vuoden tapahtuvia vaihteluita. Näin selvitettiin esimerkiksi lämpötilan muutoksesta, sademäärästä, lumisateesta, voimakkaasta tuulesta ja maanjäristyksiä johtuvia syitä kvanttiteknisen viestinnän suorituskykyyn.
Kohina on usein ei-toivottu ilmiö, mutta FVB-tutkimuslaitoksessa (Forschungsverbund Berlin) toiminut tutkijaryhmä Kiinasta, Espanjasta ja Saksasta on osoittanut, että kohina voi aiheuttaa tilaa koskevaa ja ajallista järjestystä epälineaarisissa järjestelmissä.
Kohinalla voi olla joskus rakentava rooli. Kohinan soveltaminen pienen amplitudin jaksollisten heilahtelujen kanssa epälineaariseen järjestelmään voi aiheuttaa hyvin monimutkaisia vaikutuksia. Tätä vaikutusta voidaan tulevaisuudessa käyttää tunnistamaan signaaleja, jotka ovat piilossa suuressa määrässä kohinaa. Vastaavasti signaalit voidaan upottaa kohisevaan taustaan ja siten salaten ne niin, että ne voidaan myöhemmin palauttaa.
Tähän asti kaikki heikkoja signaaleja havaitsevat menetelmät ovat perustuneet korrelaatioon tunnetun vertailusignaalin kanssa mutta nyt tutkimuksessa saavutettu koherenssiresonanssin laaja taajuusalue mahdollistaa toiminnon ilman minkäänlaista vertailusignaalia.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 11.10.2018
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
