Electronica - Itävaltalainen ams tunnetaan optisen kuvantamisen antureistaan. Sen piireillä on toteutettu esimerkiksi tällä hetkellä nopeasti yleistyviä 3D-kasvontunnistusmoduuleita. Toimitusjohtaja Alexander Everken mukaan yhtiö on voittanut jokaisen 3D-moduulin suunnittelun, jonka se on halunnut.
3D-sensing on tekniikka, jossa kasvot ensin valaistaan, sen jälkeen niihin heijastetaan tuhansia tai kymmeniä tuhansia infrapunapisteitä, ja näin syntynyttä 3D-mallia verrataan kameran muistissa olevaan ”kasvonjälkeen”. Tekniikka tuli markkinoilla iPhone X:ssä ja nyt se valtaa Android-leiriä.
Alexander Everken mukaan menestys kasvontunnistuksessa perustuu yksinomaan laatuun. - Asiakkaat ovat huomanneet, että meidän VCSEL-laserimme suorituskyky on parempi. Tämä taas perustuu järjestelmäosaamiseen: pitää ymmärtää koko järjestelmä että voi myydä ratkaisun.
Antureissa – älypuhelimissa, mutta monissa muissakin laitteissa - vaatimukset kasvavat kovalla vauhdilla. Everken mukaan yritykset, jotka ymmärtävät alijärjestelmät, pärjäävät parhaiten. – Pitää tietää, kuinka optimoida jokaisen anturin toiminta sovelluksessa.
Nyt tulollaan on spektrianturi. Sillä voidaan esimerkiksi mitata verenpainetta tai aistia ruuan pilaantuminen. Sekö on älypuhelimeen seuraavaksi tulossa?
Tähän Everke ei halua vastata. – Spektrianturin integroiminen pieneen laitteeseen onnistuu nopeastikin, mutta toisaalta lääketieteelliset hyväksynnät vievät aikaa.
Älypuhelimessa anturin ei tarvitse saada lääketieteellistä hyväksyntää. Vaikka Everke ei sitä myönnäkään, voidaan ennustaa, että parissa kolmessa vuodessa älypuhelimemme aistii selvästi nykyistä enemmän.
- Aloimme puhua 3D-kasvontunnistuksesta pari vuotta sitten. Nyt se on pian perustekniikkaa ainakin kalliimmissa puhelinmalleissa, kuvaa Everke uuden tekniikan suunnittelusykliä.
- Hienoa on se, että mekään emme tiedä, mikä uuden tekniikan sovellus tulee lopulta olemaan. Meidän tehtävämme on innovoida uutta. Kuluttaja päättää, mikä tekniikka lyö läpi. Asiakkaamme tehtävä on vastata kuluttajan toiveisiin, Everke päättää.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
