Elektronisten järjestelmien hallitseminen valoaaltojen avulla jännitesignaalien sijaan on fyysikoiden unelma kaikkialla maailmassa. Näin päästäisiin petahertsien nopeuksiin. Elektronivirtauksien hallinta valon avulla metalleissa on kuitenkin ollut vaikeaa, koska metallit heijastavat valoaaltoja ja niiden sisällä oleviin elektroneihin ei voi vaikuttaa valoaalloilla.
Friedrich-Alexander-Universität (FAU) fyysikot ovat siksi kääntyneet grafeenin puoleen. Tämä puolimetalli koostuu vain yhdestä hiilikerroksesta ja on niin ohut, että riittävästi valoa voi tunkeutua siihen elektronien saattamiseksi liikkeelle.
Aiemmissa tutkimuksissa laserfyysikot ovat onnistuneet tuottamaan sähköisen signaalin vain yhdellä femtosekunnilla käyttämällä erittäin lyhytaikaista laserpulssia. Näissä nopeuksissa elektronit paljastavat kvanttimallinsa käyttäytyen kuin aalto. Elektronien aalto liukuu materiaalin läpi, koska sitä ohjaa valokenttä (laserpulssi).
Nyt tutkijat menivät askeleen eteenpäin ja pyrkivät saamaan toisen laserpulssin tähän valoaaltoon. Tämä toinen pulssi mahdollistaa elektronin aallon siirtymisen materiaalin läpi kahdessa ulottuvuudessa.
Toista laserpulssia voidaan käyttää elektronin aallon suunnan kääntämiseen, nopeuttamiseen tai jopa muuttamiseen. Tämän ansiosta valoaallolla voidaan lähettää informaatiota riippuen toisen pulssin tarkasta ajasta, voimasta ja suunnasta.
Riippuen siitä, miten aliaallot ovat toistensa suhteen, ne joko vahvistavat tai kumoavat toisiaan. - Voimme käyttää toista laserpulssia modifioimaan yksittäisiä aaltoja tietyllä tavalla ja siten hallita niiden interferenssiä, kertoo tutkija Christian Heide.
- Yleensä on hyvin vaikea hallita kvantti-ilmiöitä, kuten esimerkiksi elektronien aalto-ominaisuuksia. Tämä johtuu siitä, että elektronin aalto on erittäin vaikeata säilyttää materiaalissa. Elektroniaalto siroaa muiden elektronien kanssa ja menettää aalto-ominaisuutensa, Heide selventää.
- Yleensä tällaiset tutkimukset suoritetaan erittäin alhaisissa lämpötiloissa. Nyt voimme suorittaa nämä kokeet huoneenlämmössä, koska voimme hallita elektroneja käyttämällä laserpulsseja niin suurilla nopeuksilla, että sillä ei ole aikaa sirontaprosessiin muiden elektronien kanssa.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että tiedemiehet ovat edistyneet merkittävästi sellaisten elektronisten järjestelmien toteuttamisessa, joita voidaan hallita käyttämällä valoaaltoja. Tulevina vuosina he tutkivat, voidaanko myös muiden kaksiulotteisen materiaalien elektroneja ohjata samalla tavalla.
- Ehkä voimme käyttää materiaalitutkimusta materiaalien ominaisuuksien muokkaamiseen siten, että pian on mahdollista rakentaa pieniä transistoreita, joita voidaan hallita valolla, Heide toteaa.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 10.12.2018
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
