Australialaisen Monash-yliopiston ja sikäläisen FLEET-tutkimusorganisaation tutkijat ovat askeleen lähempänä ratkaisun löytymiseksi nykyaikaisen tietoliikenteen ja tietojenkäsittelyn hukkaan menevän energian minimoimiseksi. Tutkijat ovat ensimmäistä kertaa onnistuneesti vaihtaneet topologisen eristeen on- ja off -tiloja sähkökentän avulla.
Tämä tarkoittaa käytännössä, että materiaalista voitaisiin luoda toimiva topologinen transistori. Sellaiset hukkaisivat paljon vähemmän energiaa kuin tavanomainen transistori. Tieto- ja viestintätekniikka kuluttaa globaalisesti nykyään 8 prosentista kaikesta sähköstä ja määrä kaksinkertaistuu joka vuosi.
Topologiset eristeet käyttäytyvät sisätiloiltaan sähköisinä eristeinä, mutta voivat kuljettaa virtaa reunapintojaan pitkin lähes olemattomalla energiahävikillä. Vaikka vaihdettavia topologisia eristeitä on ehdotettu teoriassa, tämä on ensimmäinen kerta, kun kokeilu on osoittanut, että materiaali voi vaihtaa tilaansa huoneenlämmössä, toteavat tutkijat.
Varsinainen kokeilu tehtiin Yhdysvaltain energiaministeriön Lawrence Berkeleyn kansallisen laboratoriossa (Berkeley Lab), jossa kytkentä toteutettiin altistamalla materiaali pienivirtaiselle sähkökentälle.
MIT:n ja Coloradon yliopiston tutkijat ovat puolestaan valmistaneet 3D-transistorin, jonka koko on alle puolet tämän päivän pienimmistä kaupallisista malleista. Tätä varten he kehittivät uuden mikrovalmistuksen tekniikan, joka modifioi puolijohdemateriaalia atomi kerrallaan.
Vuonna 2016 Colorado-yliopiston tutkijat kehittivät termisen ALE-tekniikan, joka muistuttaa läheisesti ALD:ää ja perustuu "ligandivaihteluksi" kutsuttuun kemialliseen reaktioon. Tätä tekniikkaa käyttämällä tutkijat valmistivat 3D-transistoreja, jotka ovat kapeimmillaan 2,5 nanometriä ja tehokkaampia kuin niiden kaupalliset vastineensa.
Suurin osa tutkijoiden FinFETtejä oli leveydeltään alle 5 nanometriä ja korkeus noin 220 nanometriä. Niiden transkonduktanssi oli noin 60 prosenttia parempi kuin perinteisillä FinFET-transistoreilla, kertovat tutkijat.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 14.12.2018
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
