Australialaisen Monash-yliopiston ja sikäläisen FLEET-tutkimusorganisaation tutkijat ovat askeleen lähempänä ratkaisun löytymiseksi nykyaikaisen tietoliikenteen ja tietojenkäsittelyn hukkaan menevän energian minimoimiseksi. Tutkijat ovat ensimmäistä kertaa onnistuneesti vaihtaneet topologisen eristeen on- ja off -tiloja sähkökentän avulla.
Tämä tarkoittaa käytännössä, että materiaalista voitaisiin luoda toimiva topologinen transistori. Sellaiset hukkaisivat paljon vähemmän energiaa kuin tavanomainen transistori. Tieto- ja viestintätekniikka kuluttaa globaalisesti nykyään 8 prosentista kaikesta sähköstä ja määrä kaksinkertaistuu joka vuosi.
Topologiset eristeet käyttäytyvät sisätiloiltaan sähköisinä eristeinä, mutta voivat kuljettaa virtaa reunapintojaan pitkin lähes olemattomalla energiahävikillä. Vaikka vaihdettavia topologisia eristeitä on ehdotettu teoriassa, tämä on ensimmäinen kerta, kun kokeilu on osoittanut, että materiaali voi vaihtaa tilaansa huoneenlämmössä, toteavat tutkijat.
Varsinainen kokeilu tehtiin Yhdysvaltain energiaministeriön Lawrence Berkeleyn kansallisen laboratoriossa (Berkeley Lab), jossa kytkentä toteutettiin altistamalla materiaali pienivirtaiselle sähkökentälle.
MIT:n ja Coloradon yliopiston tutkijat ovat puolestaan valmistaneet 3D-transistorin, jonka koko on alle puolet tämän päivän pienimmistä kaupallisista malleista. Tätä varten he kehittivät uuden mikrovalmistuksen tekniikan, joka modifioi puolijohdemateriaalia atomi kerrallaan.
Vuonna 2016 Colorado-yliopiston tutkijat kehittivät termisen ALE-tekniikan, joka muistuttaa läheisesti ALD:ää ja perustuu "ligandivaihteluksi" kutsuttuun kemialliseen reaktioon. Tätä tekniikkaa käyttämällä tutkijat valmistivat 3D-transistoreja, jotka ovat kapeimmillaan 2,5 nanometriä ja tehokkaampia kuin niiden kaupalliset vastineensa.
Suurin osa tutkijoiden FinFETtejä oli leveydeltään alle 5 nanometriä ja korkeus noin 220 nanometriä. Niiden transkonduktanssi oli noin 60 prosenttia parempi kuin perinteisillä FinFET-transistoreilla, kertovat tutkijat.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 14.12.2018
Sveitsiläinen LEM on julkistanut uuden virtamuunninsarjan, joka soveltuu erinomaisesti kiskoliikenteen sovelluksien jälkiasennuksiin sekä vähentämään uusien asennuksien kustannuksia. Kestävän rakenteensa ja vakioidun 4-20 milliampeerin lähdön ansiosta sitä voidaan käyttää myös automaatio- ja aurinkovoimalasovelluksissa.
Japanilainen HIOKI nostaa tehoanalyysin mittaukset uudelle tarkkuustasolle. Nyt saadaan tarkasti mitattua myös pienihäviöiset ilmiöt sekä pienen tehokertoimen omaavat signaalit, sillä ensimäistä kertaan analysaattorien historiassa mukaan on tuotu virtasensorin automattinen vaihesiirron korjaus.
Kiinnostaako sovellusten kehittäminen Huawein omalle HarmonyOS-alustalle? Nyt se onnistuu edullisella RISC-V-pohjaisella kehityskortilla. Hintaa on vain 10,99 dollaria eli nykykurssilla alle 10 euroa. Kortti perustuu HiSiliconin 32-bittiseen prosessoriin.
Jotta sähköauto kulkisi akullaan mahdollisimman pitkään aj energiatehokkaasti, vaaditaan akuston hallintajärjestelmältä paljon. Pickering Interfaces on esitellyt kaksi PXI-pohjaista akkusimulaattoria, jotka ovat ihanteellisia akuston emulointiin akunhallintajärjestelmien (BMS) testisovelluksissa.
Uusia arkkitehtuureja radio- ja liitäntäverkoille tarvitaan, koska uudet 5G NR -verkkomääritykset muuttuvat jatkuvasti. Vaikka 5G NR -arkkitehtuuri sisältää uusia taajuuksia ja massiivisia MIMO-antenneja (mMIMO), vastaavan liitäntäverkkoarkkitehtuurin on myös kehityttävä pystyäkseen toteuttamaan 5G:n lupaamat palvelut.