Valo on energiatehokkain tapa siirtää informaatiota. Valolla on kuitenkin yksi suuri rajoitus: sitä on vaikea tallentaa. Eindhovenin teknillisen yliopiston fotoniikan tutkimuskeskuksen tutkijat ovat kehittäneet "hybriditeknologian", joka hyödyntä sekä valon että magneettisten kiintolevyjen edut.
Femtosekuntien pituiset valopulssit mahdollistavat datan suoran kirjoittamisen magneettiseen muistiin nopeasti ja erittäin energiatehokkaalla tavalla. Perinteisesti magneettisten databittien vaihtoon käytetään ulkoista magneettikenttää, mutta se voidaan toteuttaa myös lyhyillä laserpulsseilla.
Tällainen täysoptinen vaihtokytkentä havaittiin ferromagneettisissa materiaaleissa jo vuosikymmen sitten. Magnetisoitumisen vaihto näissä materiaaleissa vaatii kuitenkin useita laserpulsseja ja siten pitkiä kirjoitusaikoja.
Nyt tutkijat ovat saavuttaneen täysoptisen kytkennän synteettisissä ferrimagneeteissa. Kyseessä on materiaali, joka soveltuu erittäin hyvin spintronisiin datasovelluksiin.
Magnetointisuunnan vaihtaminen yhden pulssin optisella vaihdolla tapahtuu pikosekunneissa, mikä on noin 100–1000 kertaa nopeammin kuin nykypäivän tekniikalla. Koska optinen informaatio tallennetaan ilman energiaa vaativaa elektroniikkaa, sillä on valtava potentiaali käytettäväksi tulevaisuudessa fotonisissa integroiduissa piireissä, toteavat tutkijat yliopistonsa tiedotteessa.
Lisäksi tutkijat ovat integroineet täysoptisen kytkentänsä toimimaan ns. raviratamuistissa. Sellaisessa magneettibittejä ajetaan Hall-efektin avulla synteettistä, ferrimagneettista Pt/Co/Cd-lankaa pitkin eteenpäin.
Jatkossa tutkijat aikovat kehittää myös datan lukemisen tapahtuvaksi valon avulla ja työstämällä tekniikkaa fotoniseen integrointiin sopivaksi.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 22.1.2019
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
