Useimpien älypuhelimen omistajien mielestä muistiväylä ei varmaan ole se kaikkein suurin ongelma, mutta puhelimissa kiihdytetään pian uuteen vauhtiin. Tällä hetkellä käytössä oleva DDR4-tekniikka vaihtuu pian uuteen DDR5-polveen.
Puhelimissa lyhenteen eteen lisätään vielä alhaista virrankulutusta kuvaava LP-liite. EDA-talo Cadence Design Systems kertoo nyt, että se on saanyt täysin valmiiksi ensimmäisen LPDDR5-suunnittelulohkon eli IP:n. Sen avulla laitevalmistajat voivat suunnitella omat LPDDR5-toteutuksena valmistettavaksi TSMC:n 7 nanometrin prosessissa.
Cadencen IP sisältää väylän PHY-kerroksen, ohjaimen sekä verifiointi-IP:n. Jälkimmäistä käytetään varmentamaan väylän läpi kulkevan datan eheys.
LPDDR4 on nyt ollut pari vuotta huippuluokan älypuhelinten RAM-muistien menetelmä datan siirtoon muistilta suorittimelle ja takaisin. LPDDR5 kasvattaa tämän yhteyden nopeuden noin 1,5-kertaiseksi. Cadencen mukaan PHY-kerros yltä jopa 5500 megabittiin sekunnissa.
Kännykkäkäytössä muistin tehonkulutus on tietysti tärkeä kriteeri. Cadencen mukaan IP:lle on lisätty uusi alhaisen virrankulutuksen moodi, joka otetaan käyttöön silloin kun väylän läpi ei ajeta dataa.
Samsungin uusin Galaxy S10-sarja on yksi ensimmäisiä älypuhelimia, joissa uutta LPDDR5-muistia käytetään. Samsung valmistaa muistipiirinsä itse.
ETN:n digitaalinen aikakauslehti ETNdigi 1/2026 on julkaistu. Uusi numero kokoaa yhteen elektroniikka-alan keskeisiä teknologiateemoja kvanttilaskennasta ja tekoälystä energiatehokkaaseen tehoelektroniikkaan, IoT-järjestelmiin ja ajoneuvojen latausinfrastruktuuriin.
Nokian toimitusjohtaja Justin Hotard arvioi yhtiön Yhdysvaltain arvopaperimarkkinavalvoja SEC:lle toimittamassa Form 20-F 2025 -vuosiraportissa, että mobiiliverkkomarkkina ei ole lähivuosina varsinainen kasvuala. Hänen mukaansa markkinan odotetaan pysyvän lähinnä vakaana samalla kun Nokia keskittyy parantamaan liiketoiminnan kannattavuutta.
Lääkintälaitteiden internet (IoMT) yhdistää diagnostiikan, puettavat anturit ja sairaalalaitteet pilvipohjaisiin järjestelmiin. Etävalvonta, reaaliaikainen data ja koneoppiminen lupaavat parempaa hoidon laatua ja kustannussäästöjä, mutta samalla ratkaistavaksi jäävät yhteentoimivuus, sääntely ja tietoturva.