Älypuhelimissa kehitys näyttää menevän siihen suuntaan, että näytön kokoa halutaan kasvattaa erilaisin keinoin, joista taipuisa näyttö on yksi. Kiinalainen Oppo on nyt patentoinut toisenlaisen ratkaisun, jossa lisänäyttö liukuu puhelimen päästä tai sivulta esiin.
Patentista kertoi LetsGoDigital-sivusto. Ensimmäisessä versiossa lisänäyttö ponnahtaa popup-tyyliin puhelimen yläosasta. Toisessa mallissa uusi näyttö liukuu esiin puhelimen sivusta.
Tällaisia lisänäyttö voisi tulla tarpeen, jos haluaa käyttää jotakin sovellusta koko näytöllä, mutta silti päästä käsiksi laitteisiin ilmoituksiin ja muihin ohjauksiin. Tässä suunnitelmassa kamera on sijoitettu etupaneelin reunukseen, eikä mitään erillisiä lovia tarvita.
Toisessa mallissa lisänäyttö otetaan esiin liukukiskorakenteen avulla vasemmasta reunasta.
Tällainen slider-rakenne ei ole uusi, vaan vastaavia käytettiin jo 10 vuotta sitten. Esimerkiksi Nokialla oli 6760-malli ja E-sarja, jonka joissakin malleissa näppäimistö liukui esiin kannen alta. Näissä malleissa liukukannen alla oli yleensä qwerty-näppäimistö, mutta sen toteuttaminen virtuaalisena kosketusnäytöllä avaa tietenkin lisäruudulle enemmän käyttömahdollisuuksia.
Oppon patentista voi lukea lisää LetsGoDigitalin sivuilta.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
