Finavia kertoo rakentavansa Helsinki-Vantaalle Pohjoismaiden suurimman lentokentällä sijaitsevan aurinkovoimalan. Finavia on mukana eurooppalaisessa hankkeessa, jossa tavoitteena on 21 lentoaseman toiminnasta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen painaminen nollaan jo vuonna 2020.

Energiatehokkuuden tiukentuneet vaatimukset vaikuttavat vahvasti sähkömoottorien käyttöön eri sovelluksissa. Ohjauselektroniikan halpeneminen on tehnyt harjattomasta DC-moottorista kuluttajalaitteiden valtiaan.

Oulun yliopiston mikroelektroniikan tutkimusyksikössä on kehitetty lupaava materiaali, jonka avulla voidaan tulevaisuudessa korvata akut erilaisissa pienitehoisissa laitteissa. Tutkija Yang Bai uskoo, että uusi materiaali saadaan toteutettua protolaitteena muutaman vuoden kuluessa.

Houstonilainen Ricen yliopisto on yhdessä Teksasin sydäninstituutin kanssa kehittänyt sydämentahdistimen, joka ei tarvitse paristoa. Virtaa laite saa ulkoisesta RF-lähettimestä langattomasti. Protoa esiteltiin IEEE:n mikroaaltotapahtumassa Havaijilla tällä viikolla.

Helsinkiläinen Wellbiit on pienelektroniikan maahantuoja, jolla on myös oma Bluebiit-tuotemerkki. Nyt yhtiö on tuonut markkinoille 5000 milliampeeritunnin varavirtalähteen, joka käy kaikkien älypuhelimien lataamiseen. Mukana on myös sovitin C-tyypin USB-liitäntään.

Eduskunnan puhemies Maria Lohela on luovuttanut naisille suunnatun innovaatiopalkinnon Aalto-yliopiston professori Hele Savinille. Savin sai palkinnon ryhmänsä kanssa kehittämästään mustasta piikennosta, joka rikkoi vuonna 2015 nanorakenteisten aurinkokennojen hyötysuhde-ennätyksen.

Sähköauto on erinomainen keksintö, mutta tällä hetkellä akusto vaatii liikaa tilaa. Sen takia autojen kantama latausten välillä jää edelleen turhan lyhyeksi. Saksalaistutkijat ovat kehittämässä akustoa, jolla sähköauton kantama kasvaa tuhanteen kilometriin. Testit alkavat jo muutaman vuoden kuluttua.

Esineiden internetissä moni anturisolmu on kaukana sähköverkosta, joten niille pitää kehittää jokin muu virransyöttöratkaisu. Cypress Semiconductor on kehittänyt valmiin alustan, jolla anturilaitteisiin saadaan kerättyä virtaa auringonvalosta.

Ruotsin Lundissa operoiva Sol Voltaics sanoo olevansa lähempänä SolFilm-aurinkokennotekniikkansa kaupallistamisessa. Sen avulla tavallisella piipohjaisella aurinkokennolla saadaan tuotettua peräti 50 prosenttia enemmän sähkövirtaa.

BrightCharger on suomalaista suunnittelua oleva älykäs laturi, jolle haetaan nyt joukkorahoitusta Indiegogossa. Brightchargerin perustaja ja teknologiajohtaja Harri Tiainen kertoo, että ensimmäisen polven laturi on vasta alkua. Tulossa on myös C-tyypin USB:tä tukeva versio sekä suuremman lataustehon tuova laturi suuremmille laitteille.

Joukko NASAn fyysikoita Kennedy Space Centerissä ovat kehittäneet mielenkiintoisen vaihtoehdon ohjata satelliittien laivastoa tai pysäyttää vanhempia satelliitteja katoamasta käytöstä. Esimerkiksi vierekkäisten avaruusaluksien värähtelevät magneettikentät voivat työntää ja vetää toisiaan ja ne voivat osoittautua paremmaksi ohjausmekanismiksi kiertoradalla kuin pienet ohjaussuuttimet, jotka kuluttavat mukana kuljetettavaa polttoainetta.

Teoriassa, litiumrikkiakut voivat antaa huomattavasti enemmän energiaa kuin nykypäivän litiumioniakut, mutta nykyiset kokeilumallit osoittavat selvää kapasiteetin menetystä vain muutaman lataussyklin jälkeen. Tästä syystä tutkijat ympäri maailmaa pyrkivät kehittämään katodimateriaaleja, jotka voivat kemiallisesti tai fysikaalisesti rajoittaa eli kapseloida polysulfideja.

Metallipohjaiset litiumakut olisivat tehokkaampia kuin nykyiset litiumioniakut, mutta niiden ongelma on ollut eräänlaisten "viiksien" kasvaminen elektrolyyttiin latausprosessin aikana. Tämä uhkaa aiheuttaa akussa oikosulun ennen pitkää. Nyt ongelma on ratkaistu Rice-yliopistossa.

Japanilainen materiaalitieteiden instituutti NIMS (National Institute for Materials Science) sanoo kehittäneensä akun, jonka kapasiteetti on 15 kertaa nykyisiä litiumioniakkuja suurempi. Akku perustuu litiumin ja ilman yhdistelmään. Tutkijat keksivät käyttää hiilinanoputkia elektrodimateriaalina.

Sveitsiläinen LEM hyödyntää Fluxgate-teknologiaa uudella tavalla erittäin tarkkaan ja matalakohinaiseen virranmittaukseen yli laajan lämpötila-alueen toimivassa anturissa. Suljetun silmukan Fluxgate-anturi mittaa DC-, AC- ja pulssivirtoja jopa 2000 ampeerin asti.

FPGA-pohjainen järjestelmä vaatii useita syöttöjännitteitä, joista kullakin on omat vaatimuksensa jännitteen, virran ja kytkentävasteen suhteen. Suunnittelijan on lisäksi kiinnitettävä erityishuomiota syöttölinjojen ryhmittelyyn sekä käynnistyksen ja sammutuksen jaksotuksiin. Aluksi kaikki tehonsyötön vaatimukset kannattaa koota yhteen ja hahmotella puumaiseksi kaavioksi.

Lontoossa sijaitsevan Imperial Collegen tutkijoiden johdolla on paljastettu tarkka mekanismi, joka aiheuttaa perovskiittisten aurinkokennojen heikkenemisen ilman vaikutuksessa. Löydöksen myötä voidaan kehittää paremmin kestäviä perovskiittikennoja.

Litiumakku on erinomainen keksintö, joka on mullistanut mobiilin elektroniikan. Sen ongelma on litiumin epävakaus, jota tutkijat yrittävät kiiaasti ratkaista. Nyt USA:n laivaston tutkimuskeskuksessa (NRL, US Naval Research Laboratory) on kehitetty tekniikka, jossa litium korvattaisiin nikkeli-sinkki -yhdistelmällä.

Columbian yliopiston materiaalitieteilijät ovat kehittäneet uuden turvallisemman ja pitkäikäisemmän menetelmän litiumakuille. Jäädyttämällä (ice-casting) hallitaan kiinteän keraamisen elektrolyytin muodostumista litium-akussa. Kiinteän elektrolyytin pystysuuntaiset rakenteet tarjoavat nopean reitin litiumioneille ja ovat erittäin johtavia.

Southamptonin yliopistossa on kehitetty mullistava tekniikka, jonka ansiosta elektroniikkalaitteissa voidaan päästä kokonaan eroon ulkoisista, myös koteloiden sisällä olevista akuista. Tekniikkaa kaupallistetaan Ilika Technologies -nimisen spinnoffin suojissa.