Columbian yliopiston materiaalitieteilijät ovat kehittäneet uuden turvallisemman ja pitkäikäisemmän menetelmän litiumakuille. Jäädyttämällä (ice-casting) hallitaan kiinteän keraamisen elektrolyytin muodostumista litium-akussa. Kiinteän elektrolyytin pystysuuntaiset rakenteet tarjoavat nopean reitin litiumioneille ja ovat erittäin johtavia.
Aiemmissa tutkimuksissa on käytetty joko satunnaisesti hajaantuneita keraamisia hiukkasia polymeerielektrolyytissä tai kuitumaisia keraamisia elektrolyyttejä, jotka eivät ole pystysuunnassa kohdakkain. Näissä rakenteissa ionien kulkua haittaa polymeerimatriisin heikko johtavuus.
Tutkijoiden mukaan uudelle menetelmällä toteutetun keraamisen elektrolyytin pystysuora rakenne polymeerielektrolyytin kanssa tarjoaa nopean tien litiumioneille ja siten parantaa johtavuutta.
Lisäksi tekniikka voisi periaatteessa parantaa akkujen energiatiheyttä: litiumakun nykyinen grafiittikerrokseen perustuva elektrodi voidaan korvata litiummetallilla ja tämä voisi parantaa akun ominaisenergiaa jopa 60-70 prosenttia.
Korealaisen UNIST-yliopiston tutkijaryhmä on puolestaan kehittänyt valolla ladattavan kannettavan virtalähteen, joka perustuu tehokkaisiin piiaurinkokennoihin ja litiumioniakkuun. Järjestelmä perustuu pienikokoisiin kiteisen piin aurinkokennoihin (c-Si PV) ja printattuun kiinteän olomuodon litiumioniakkukennoihin (LIB).
Laiteen rakentamisessa käytetään ohutkalvojen painotekniikkaa, jossa kiinteäaineinen LIB on tulostettu suoraan korkean hyötysuhteen c-Si PV - moduuliin.
Yhdistelmälaite tarjoaa ratkaisun sekä akkujen energiatiheyden ongelmaan että aurinkokennojen energian varastoinnin ongelmaan. Vielä tärkeämpää tutkijoiden mielestä on, että akuilla on suhteellisen suuri teho ja energiatiheys suorassa auringonvalossa.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 28.4.2017
Kun verkkojen välisten yhdyskäytävien toteuttamisessa ollaan siirtymässä enenevässä määrin yhdessä tapahtuvaan reunalaskennan ja tekoälyn hyödyntämiseen, yksi järjestelmäkomponentti tahtoo jäädä turhan vähälle huomiolle: ihmisen ja koneen välisen rajapinnan toteuttava laite. Näin voi käydä esimerkiksi käytettäessä laitekehikkoja tai tietokonekoteloita järjestelmäarkkitehtuuriin kuuluvien edge-solmujen tekoälytoimintojen sijoituspaikkoina, kirjoittaa Advantech artikkelissaan.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
