Finavia kertoo rakentavansa Helsinki-Vantaalle Pohjoismaiden suurimman lentokentällä sijaitsevan aurinkovoimalan. Finavia on mukana eurooppalaisessa hankkeessa, jossa tavoitteena on 21 lentoaseman toiminnasta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen painaminen nollaan jo vuonna 2020.
Helsinki-Vantaan lentoaseman osalta tavoite toteutuu jo vuonna 2017, jolloin lentoasemalle avautuu Pohjoismaiden suurin lentoasemalla sijaitseva aurinkovoimala ja lentoasemabussit siirtyvät käyttämään uusiutuvaa polttoainetta.
Lentoasemien toiminnan hiilidioksidipäästöt aiheutuvat pääasiassa rakennusten, valaistuksen sekä ajoneuvojen energiankulutuksesta. Keskeisessä roolissa Finavian päästöjen vähentämisessä on Helsinki-Vantaan lentoaseman toiminta. Päästöjä alennetaan myös muilla Finavian lentoasemilla määrätietoisesti.
Finavia investoi parhaillaan Euroopan ensimmäisten joukossa lentoasemalle sijoitettavaan aurinkovoimalaan Helsinki-Vantaalla. Voimalan rakentaminen on käynnistymässä terminaali 2:n katolla ja sen odotetaan tuottavan energiaa loppukesästä 2017 alkaen.
Järjestelmän teho on 500 kilowattia ja valmistuessaan se on Pohjoismaiden suurin lentoasemalle asennettu aurinkovoimala.
Helsinki-Vantaan lisäksi uusiutuvan energian käyttöä lisätään myös muualla Suomessa sijaitsevilla lentoasemilla muun muassa bioenergian ja maalämmön avulla.
Finavia on myös lisäämässä voimakkaasti uusiutuvan polttoaineen käyttöä Helsinki-Vantaan lentoaseman maakalustossa vuoden 2017 aikana. Kokonaan jätteistä ja tähteistä tehtyä dieseliä aletaan tankata muun muassa terminaalin ja lentokoneiden välillä kulkeviin busseihin. Lisäksi lentoasemalla käytettävä pienkalusto toimii jo enenevissä määrin sähköllä. Finavian tavoitteena on sitouttaa myös muita lentoasemilla toimivia yrityksiä uusiutuvien polttoaineiden käyttäjiksi.
Kun verkkojen välisten yhdyskäytävien toteuttamisessa ollaan siirtymässä enenevässä määrin yhdessä tapahtuvaan reunalaskennan ja tekoälyn hyödyntämiseen, yksi järjestelmäkomponentti tahtoo jäädä turhan vähälle huomiolle: ihmisen ja koneen välisen rajapinnan toteuttava laite. Näin voi käydä esimerkiksi käytettäessä laitekehikkoja tai tietokonekoteloita järjestelmäarkkitehtuuriin kuuluvien edge-solmujen tekoälytoimintojen sijoituspaikkoina, kirjoittaa Advantech artikkelissaan.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
