Eduskunnan puhemies Maria Lohela on luovuttanut naisille suunnatun innovaatiopalkinnon Aalto-yliopiston professori Hele Savinille. Savin sai palkinnon ryhmänsä kanssa kehittämästään mustasta piikennosta, joka rikkoi vuonna 2015 nanorakenteisten aurinkokennojen hyötysuhde-ennätyksen.
Ennätyksellinen hyötysuhde johtuu siitä, että mustan piikennon pinnalta ei heijastu lainkaan valoa, koska siinä on ainutlaatuinen nanorakenne. Valon aallonpituutta kapeammat pienoispyramidit ikään kuin huijaavat fotoneita, jotka eivät huomaa saapuneensa uuteen aineeseen.
- Rakenteen ansiosta valolle ei tule vastaan yhtäkkistä rajapintaa, josta se pääsisi heijastumaan. Rakenteen etu on myös se, että se nappaa myös hyvin alhaisesta tulokulmasta tulevat fotonit, minkä ansiosta musta piikenno sopii erityisen hyvin pohjoisiin olosuhteisiin, Hele Savin sanoo.
Samaa nanorakennetta voidaan hyödyntää myös lääketieteellisen kuvantamisen tehostamisessa, sillä kuvantamisessa tarvittavien valoanturien idea on hyvin samanlainen kuin aurinkokennoissa.
- Nanorakenteen ansiosta anturi pystyy havaitsemaan aikaisempaa paljon pienempiä röntgensäteilyannoksia. Näin voidaan joko hyödyntää samaa laitetta kuin aikaisemmin ja saada sillä näkyviin asioita, joita ei ennen ole pystytty havaitsemaan tai vaihtoehtoisesti pienentää säteilyannosta ja saada silti yhtä hyvä kuvanlaatu, mikä olisi erityisen tärkeää pienten lasten kuvantamisessa tai kannettavien laitteiden kehittämisessä.
Savin johtaa mikro- ja nanoelektroniikan tutkimusryhmäänsä Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoululla. Eduskunnan myöntämä innovaatiopalkinto on suuruudeltaan 110 000 euroa, ja se myönnetään vuosina 2017, 2018 ja 2019 naiselle tai naisista koostuvalle ryhmälle tieteellisesti merkittävästä innovaatiosta teknologian tai talouden alalta.
Kun verkkojen välisten yhdyskäytävien toteuttamisessa ollaan siirtymässä enenevässä määrin yhdessä tapahtuvaan reunalaskennan ja tekoälyn hyödyntämiseen, yksi järjestelmäkomponentti tahtoo jäädä turhan vähälle huomiolle: ihmisen ja koneen välisen rajapinnan toteuttava laite. Näin voi käydä esimerkiksi käytettäessä laitekehikkoja tai tietokonekoteloita järjestelmäarkkitehtuuriin kuuluvien edge-solmujen tekoälytoimintojen sijoituspaikkoina, kirjoittaa Advantech artikkelissaan.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
