Teollisuus 4.0 -sovellukset tuottavat valtavan määrän monimutkaista dataa, jota myös big dataksi kutsutaan. Anturien määrän kasvu ja ylipäätään käytettävissä olevat datalähteet tekevät koneiden, järjestelmien ja prosessien virtuaalisen mallintamisen yhä yksityiskohtaisemmaksi. Tämä lisää luonnollisesti mahdollisuutta tuottaa lisäarvoa koko arvoketjussa. Samalla herää kuitenkin kysymys siitä, miten käytössä oleva data saadaan jalostettua älykkääksi niin, että sen lupaama taloudellinen hyöty voidaan lunastaa.

ON Semiconductor on esitellyt viimeisimmän lisäyksen CMG-kuvakennojen XGS-sarjaan. XGS 16000 on 16 megapikselin kenno, joka tarjoaa laadukkaan globaalin sulkimen kameran tehdasautomaatiosovelluksiin, kuten robotiikkaan ja erilaisiin tarkastusjärjestelmät.

Teollisuuden IoT:n yleistyessä pyrkimyksenä on saada suoritettua yhä enemmän toimintoja yhdellä sirulla useiden erillispiirien sijaan, koska tällöin säästetään materiaalikuluissa, sirun pinta-alan koossa ja suunnittelukuluissa. Hyvä esimerkki on mikro-ohjain, johon on integroitu Wi-Fi-yhteys prosessorin ja GPIO:n välille sovellusten erilaisten tarpeiden toteuttamisen mahdollistamiseksi.

Qualcomm dominoi Android-puhelimien markkinoita, mutta se haluaa laajentaa asemaansa myös Wear OS -laitteissa eli ennen kaikkea älypuhelimissa. Eilen yhtiö kertoi visiostaan puettavien markkinoilla. Uusia Snapdragon Wear -piirejä on luvassa ensi vuonna.

Robottiauto on yksi teknologisen kehityksen kuumimpia alueita. Tulevat autot tarvitsevat yhä enemmän elektroniikkaa, mutta kuin paljon? Osviittaa tästä antaa ON Semiconductorin ja AutoX:n yhdessä kehittämä alusta, joka mahdollistaa SAE:n luokituksen mukaisen 4-tason robottiauton näkymän ympärilleen.

Biometrista tunnistusta on kehitetty maksukortteihin jo vuosien ajan ja tekniikkaa on jo testattu useissa piloteissa. Sormenjälkeen perustuva käyttäjän tunnistus alkaa kuitenkin yleistyä vasta nyt, kun korttivalmistajille on tarjolla valmiita alustoja.

CAN-väylä on ollut äärettömän suosittu. Käytännössä itä käytetään siirtämään signaaleja kaikissa liikkuvissa ajoneuvoissa. Väylän rajoitukset alkavat kuitenkin tulla yhä ilmeisimmiksi esimerkiksi ADAS-järjestelmien ja kameroiden määrän kasvaessa. Sen tilalle tulee ethernet.

NIST-järjestön tutkijat ovat yhdessä Wavsens LLC:n kanssa kehittäneet tekniikan, jolla voidaan nähdä rakennuksissa seinien läpi. Tämä eräänlainen tutkan variaatio voisi auttaa esimerkiksi palomiehiä löytämään uhreja rakennuksissa tulipalojen sattuessa.

Unen seuraamisesta on tullut monella tuttua. Älykelloissa on sekä sykemittarit että liikeanturit, joista älykkäät algoritmit osaavat tunnistaa unen vaiheet. Jatkossa unta voidaan seurata laserilla, ilman ranteessa painavia älylaitteita.

Yhdysvaltain hallinnon mukaan pelkän GPS-signaalin tuoma paikannustarkkuus on 16 jalkaa avoimen taivaan alla, siis hieman alle viisi metriä. Tarkkuutta voidaan parantaa lisäämällä tuettujen satelliittiverkkojen määrää, kasvattamalla käytettyjä taajuuksia ja parantamalla laskentaa eri tavoin.

Kaikkien tuntema SIM-kortti on vuosien varrella kutistunut koko ajan pienemmäksi, mutta seuraavaksi fyysinen kortti katoaa kokonaan. Nokia vauhdittaa osaltaan kehitystä tuomalla markkinoille iSIM Secure Connect -ohjelmiston uusien 5G-mobiili- ja IoT-palveluiden mahdollistamiseksi.

Itävaltalaiset AT&S ja ams OSRAM ovat kehittäneet digikameran, jota kehutaan maailman pienimmäksi. Kenno on pienempi kuin riisinjyvä, kevyempi kuin postimerkki ja neliömillin kokoisena ja gramman painoisena se voidaan integroida käytännössä mihin tahansa, kuten endoskooppeihin.

Autoista on tulossa sähköllä toimiva, verkkoon jatkuvasti kytkeytyneitä tietokoneita. Tämän takia Volvo siirtää ohjelmistokehityksen yhtiön sisälle parantaakseen autojensa ohjelmistokäyttöisiä toimintoja ja ominaisuuksia. Jo nyt yhtiön ensimmäinen Recharge-katumaasturi perustuu omaan käyttöjärjestelmään, jonka nimi on VolvoCars.OS.

Paikannus sisätiloissa on edelleen ongelma. GNSS-signaalit eivät kuulu, joten sijiantitieto pitää saada selville muilla radiotekniikoilla. Paikannuspiireistään tunnettu sveitsiläinen u-blox esittelee nyt kehitysalustat, joilla laitteiden sijainti voidaan selvittää Bluetooth-signaalin paluukulman perusteella.

Älypuhelimissa kehitetään nyt kilvan ratkaisuja, joilla näytön koko ala saadaan katselukäyttöön. Sormenjälkianturi on jo piilotettu näyttölasin alle, samoin pienestä reiästä pilkistävä kamera. Seuraavaksi näytön alle siirtyy kohteiden etäisyyttä mittaava ToF-anturi.

EEMBC on vastikään esitellyt ensimmäisen wifi-yhteyksiä käyttävien IoT-laitteiden virrankulutustestin. Uusi benchmark laitettiin heti käyttöön ja ensimmäisen ykkösnoteerauksen on saanut nimiinsä Dialog Semiconductor.

RISC-V on Berkeleyn yliopistossa kehitetty avoin mikroprosessorien arkkitehtuuri. Moni haluaisi nähdä sen Arm-ydinten kilpailijana aina älypuhelimia myöten, ja alan pioneeri SiFiven uudet suorittimet vievät kehityksen askeleen tuota tavoitetta lähemmäksi.

IoT-laitteiden kohdalla mietitään usein vähävirtaisia radiotekniikoita kuten LoRaa, Zigbeetä tai mobiiliverkkojen low power -versioita. Varsin usein on kuitenkin perusteltua käyttää wifi-linkkiä myös IoT-laitteessa. Nyt on vihdoin kehitetty benchmark-testi näiden laitteiden virrankulutuksen mittaamiseen.

Google on lanseerannut T2D-palvelun, joka on ensimmäinen uusiin Tau-virtuaalikoneisiin perustuva pilvipalvelu. Googlen mukaan T2D:n laskentateho ylittää kaikki aikaisemmat pilvipalveluiden virtuaalikoneet.

Flash-muisteista on tullut sulautettujen sovellusten suosituin haihtumaton tallennusväline. Syitä on monia. Flash-muisti on kompakti luotettavaan pitkäaikaiseen datan tallennukseen sopiva tallennusväline, joka toimii laajalla lämpötila-alueella ja kestää erilaisia olosuhteita kuten iskuja ja värähtelyjä huomattavasti paremmin kuin pyöriviä osia sisältävät tallennusvälineet.